RIKOKSET Poliisihallituksen mukaan vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin yhteensä 807 433 rikosta. Määrä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2015.
Rikoksia ilmoitettiin viime vuonna 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosten määrä kasvoi 1 650 rikoksella. Poliisille tulleiden tehtävien kokonaismäärä nousi vajaan prosentin. Poliisilla oli noin 6 300 hälytystehtävää enemmän kuin edellisenä vuonna.
Hälytystehtävien toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Poliisin toimintavalmiusaika vuonna 2016 oli A-kiireellisyysluokan tehtävissä 9,4 minuuttia.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää tasaista kehitystä varsin myönteisenä.
– Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena hyvin.
Euron matkapuhelimia ei internetissä ole
Poliisille ilmoitettujen omaisuusrikosten kokonaismäärä laski viime vuonna runsaat kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten kasvoivat ryöstöt, joissa lisäystä oli 9,5 prosenttia eli 150 rikoksen verran.
Vaikka omaisuusrikosten määrä kokonaisuutena hiukan laski, petosten, erityisesti internetissä tehtyjen maksuvälinepetosten, määrä on jatkanut kasvuaan.
– Nettipetosrikollisuutta voidaan parhaiten estää ennakolta ja silloin avainasemassa ovat nettiostajat itse, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen muistuttaa.
Petosrikoksissa kasvua oli lähes kahdeksan prosenttia eli noin 2 900 rikosta. Internetissä tapahtuneita maksuvälinepetoksia sekä lieviä maksuvälinepetoksia oli vuonna 2015 yhteensä 5 574, viime vuonna jo 8 782 kappaletta.
Kasvu liittyy esimerkiksi siihen, että omistajat ovat ilmoittaneet korttitietojaan internetissä oleville huijaussivustoille, joissa on mainostettu vaikkapa euron matkapuhelimia.
– Tyypillistä on, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole. Myyjällä on yleensä kiire saada rahat tuotteesta tililleen ja hän väittää, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia tai pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaiselle tilille rahasiirrolla, Kolehmainen sanoo.
Kortin turvaraja vähentää väärinkäyttöä
Suomessa tehdyt nettipetokset saadaan tutkinnassa pääosin selvitettyä. Rahoja sen sijaan rikollisilta saadaan harvoin takaisin, koska he ovat yleensä jo käyttäneen rikoshyödyn tai ovat varattomia.
Maksuvälinepetoksissa, joissa rikosten tekopaikka on ulkomailla ja seuraus ilmenee Suomessa, rikosten selvittäminen on työläämpää.
Nettipetoksia voidaan parhaiten estää ennakolta. Omia henkilötietoja tai kortin tietoja ei pidä antaa nettiin tai erilaisiin sähköpostiviestikyselyihin. Korttien turvarajat lisäävät korttien käytön turvallisuutta ja vähentävät väärinkäytösten riskiä.
Kortti on poliisin mukaan turvallinen maksuväline myös verkossa, kun sitä käytetään luotettavissa verkkokaupoissa ja salatun yhteyden kautta. Tämän tunnistaa siitä, että www-osoite, johon korttitiedot ilmoitetaan, on muodossa https://.
Ajonestolaite on vähentänyt autovarkauksia
Moottorikulkuneuvojen käyttövarkaudet laskivat edelleen yli kymmenen prosenttia.
– Kehitys johtuu pitkälti autokannan uusiutumisesta. Ajonestolaite on asennettu kaikkiin uusiin autoihin vuodesta 1998 alkaen ja joihinkin malleihin jo ennen sitä, Kolehmainen arvioi.
Poliisin tietoon tulleiden ja paljastamien liikennerikosten kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
– Liikennekäyttäytyminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Tähän viittaisi myös se, että liikenteessä kuolleiden la loukkaantuneiden määrät ovat laskeneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, Kolehmainen sanoo.
Automaattivalvonnan suoritteiden määrä on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, kun kalustoa on lisätty ja käyttöä on tehostettu. Automaattivalvonnan suoritteiden osalta kasvusta suurin osa on ollut kirjallisia huomautuksia.
Turvapaikanhakijat työllistävät enemmän
Turvapaikanhakijoiden määrä jatkui runsaana alkuvuoden ajan, mutta tasoittui loppuvuotta kohden. Tämä on vaikuttanut poliisin työhön selvästi. Hälytystehtävien määrään se ei merkittävästi vaikuttanut, mutta on muuttanut niiden luonnetta.
– Loppuvuotta väritti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät, joiden odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna, Kolehmainen sanoo.
Turvapaikanhakijat olivat viime vuonna asianomistajina rikoksissa 1 889 ja epäiltyinä 2 664 kertaa. Asianomistajina he olivat muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, lievissä pahoinpitelyissä, varkauksissa ja näpistelyissä. Vastaavasti rikoksesta heitä epäiltiin useimmiten pahoinpitelyissä, näpistyksissä, lievissä pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, varkauksissa ja laittoman maahantulon järjestämisessä.
Viime vuonna Suomeen tuli 5 651 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2015 hakijoita oli yli 32 000. Poliisi osallistui viime vuonna yli 6 000 maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanoon. Palautuksia tehtiin yli 100 eri maahan. Vuonna 2015 poliisi palautti noin 3 200 maasta poistamispäätöksen saanutta.
Laittomasti maassa tavattujen määrän arvioidaan lisääntyvän kielteisen päätöksen saaneiden määrän lisääntyessä. Vuonna 2016 laittomasti maassa tavattujen määrä oli kuitenkin vielä vuosikymmenen alhaisin. Suomessa tavattiin vuonna 2016 yhteensä 2 314 laittomasti maassa oleskellutta henkilöä, kun niin sanottuina normaalivuosina lukumäärä on ollut 3 000 henkilön molemmin puolin.
Seksuaalirikosten määrä nousi
Raiskausrikoksia tuli vuonna 2016 poliisin tietoon yli 11 prosenttia eli 117 rikosta enemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi lähes 13 prosenttia.
Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 273 rikoksella. Nousua oli 65,2 prosenttia. Vastaavasti ulkomaalaisten asianomistajien osuus nousi 105:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelut.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli 58 vuonna 2015, kun viime vuonna niitä oli 147. Kasvua oli 153,5 prosenttia. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten osalta olivat 122 vuonna 2015 ja 167 tapausta viime vuonna.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut 41,9 prosenttia. Lukumäärä on kasvanut 93 rikoksella, tapauksia oli viime vuonna 315.
Sähköinen asiointi lupa-asioissa yleistynyt
Vuoden 2016 alusta ajokorttiasiat siirtyivät poliisilta Liikenteen turvallisuusviraston ja suppeat turvallisuusselvitykset Suojelupoliisin tehtäväksi. Muutoksista johtuen poliisin käsittelemien lupa-asioiden kokonaisvolyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 20 prosenttia.
Kasvua on ollut matkustusasiakirjoissa: passi- ja henkilökorttiasioiden määrät ovat kasvaneet lähes kymmenen prosenttia edellisen vuoteen nähden. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2016 vanhenivat viimeiset kymmeneksi vuodeksi myönnetyt passit.
Vuoden 2016 aikana sähköisiä passihakemuksia tuli noin 530 000 kappaletta eli hieman yli 60 prosenttia kaikista passihakemuksista. Sähköisten passihakemusten määrä nousi noin 27 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2015.
Henkilökorttihakemuksia vuonna 2016 tuli yhteensä noin 157 000 kpl, joista noin 57 000 laitettiin sähköisesti vireille. Sähköinen asiointi laajeni kattamaan myös rahankeräysluvat sekä osan turvallisuusalan luvista. Erityisesti turvallisuusalan lupien osalta sähköinen asiointi on käynnistynyt vauhdikkaasti: vuonna 2016 laitettiin sähköisesti vireille noin 1 400 lupa-asiaa.
Poliisin koko henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna laski vuonna 2016 kahdella prosentilla eli 200 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön määrä oli 9 807. Poliisien määrä laski suhteessa suunnilleen saman verran eli reilun 140 henkilötyövuoden verran. Poliiseja oli henkilötyövuosina laskettuna 7 219.
Koko henkilöstön ja poliisien määrien laskut ovat seurausta poliisin sopeuttamistoimista, jotka johtuvat valtion tiukasta taloudellisesta tilanteesta.
Kommentoi Facebookissa