Poliisin tavoite on saapua 11 minuutissa kiireelliseen tehtävään suurissa kaupungeissa – maaseudulla voi kestää lähes tunnin

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvallisuus koostuu siitä, miten paljon ihmiset kokevat rikoksia ja toisaalta siitä, miten nopeasti apua on saatavilla.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvallisuus koostuu siitä, miten paljon ihmiset kokevat rikoksia ja toisaalta siitä, miten nopeasti apua on saatavilla. (Kuva AOP)

Työryhmän esittämissä toimintavalmiusajoissa on suuria vaihteluja kaupungeittain ja kunnittain.

TURVALLISUUS Poliisihallituksen asettama työryhmä on selvittänyt, millaisia tavoitteita poliisin toimintavalmiusajoille voitaisiin asettaa ja miten ne pystyttäisiin saavuttamaan.

Työryhmä ehdottaa, että poliisin toimintavalmiusaika laskettaisiin jatkossa vain kiireellisille hälytystehtäville eli A-kiireellisyysluokalle, koska näissä tilanteissa korostuu tarve nopeasti aloitettaville poliisin toimenpiteille. B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta puhuttaisiin jatkossa poliisin palvelukykyajasta.

Toimintavalmiusaikaa tarkasteltaisiin viisiportaisella mallilla, jossa kunnat jaettaisiin riskialueisiin ja niille määriteltäisiin enimmäistoimintavalmiusajat. Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan.

Esityksen mukaan poliisi lupaa olla paikalla 11 minuutissa yli 120 000 asukkaan kaupungeissa eli kiireellisissä tehtävissä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Maaseutumaisissa kunnissa poliisin tulisi olla paikalla 55 minuutissa.

Tyypillisesti harvaan asutuilla alueilla tapahtuu vähemmän poliisitoimenpiteitä edellyttäviä rikoksia ja häiriöitä, mutta avun saanti kestää kauemmin. Tiheään asutuilla alueilla tilanne on päinvastainen.

Työryhmän esittämät poliisille määriteltävät riskialuekohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat.
Työryhmän esittämät poliisille määriteltävät riskialuekohtaiset enimmäistoimintavalmiusajat. (Kaavio Poliisi)

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan alueiden riskiluokitukseen perustuvassa mallissa toteutuisi sisäministeriön kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tavoitteet.

– Väestön turvallisuus alueellisesti koostuu toisaalta siitä, miten paljon ihmiset kokevat rikoksia ja häiriöitä ja toisaalta siitä, miten nopeasti apua on saatavilla näiden sattuessa. Koko väestön yhdenvertainen asema hälytyspalveluissa tarkoittaa sitä, että nämä ovat hyväksyttävässä tasapainossa eri puolilla maata, Kolehmainen sanoo.

Työryhmän toimenpidesuosituksia ovat muun muassa erillisen viranomaisten yhteisen kuljetustoiminnon perustaminen vankien ja muiden kiinniotettujen kuljetuksiin sekä käräjävartiointiin, ja myös mahdollisuuksien selvittäminen yhteistyöstä ambulanssihelikopterioperaattoreiden kanssa tietyissä kiireellisiin hälytystehtäviin liittyvissä poliisipartion kuljetuksissa harva-alueilla.

Esitetyllä mallilla ja siihen perustuvilla enimmäistoimintavalmiusajoilla varmistettaisiin, että eri alueilla asuvat ihmiset saisivat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdeltaisiin samalla tavalla.

Lue myös: Poliisi julkaisi tilastonsa – huumausainerikosten ja seksuaalirikosten määrät nousivat

Kommentoi Facebookissa