Poliittiset hallintoneuvostot on lopetettava – tarvitaanko massiivisia hallintohimmeleitä ja rahasyöppöjä?

Kansanedustajalle luottamustoimista saadut palkkiot voivat olla merkittävä tulonlähde ja samaan aikaa syvä lovi valtion kassaan. (Kuva Fotolia)

Kolumnistimme mielestä kansanedustajien lisätienestipaikat ovat käytännössä kumileimasimia päätöksenteossa.

KOLUMNI Monissa valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa istuu iso joukko kansanedustajia ja muita poliitikkoja nauttimassa lisätienestejä luottamustoimissaan. Kansanedustajien suojatyöpaikat ovat käytännössä poliittisia hillotolppia ja puhtaita kumileimasimia valtionyhtiöiden päätöksenteossa. Kun VR:n toimitusjohtaja sai potkut, pidettiin yhtiön poliittinen hallintoneuvosto täysin pimennossa erottamisesta. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Sheikki Laakso erosi luottamuspulan takia ja totesi, ettei” hallintoneuvostolla ollut edes kumileimasimen asemaa”.  Hän luopui samalla VR:n 800 euron kokouspalkkiosta ja yhtiön tarjoamista vapaalipuista.

Kansanedustajat, erityisesti oppositiossa, jaksavat kantaa huolta julkishallinnon koosta ja siitä aiheutuvasta velanotosta. Käytännössä hallintoneuvostojen jäsenistä valtionyhtiöissä sovitaan sopuisasti heti eduskuntavaalien jälkeen. Kaikille kymmenille hallintoneuvostojen jäsenille kelpaavat ylimääräiset jopa tuhansien eurojen palkkiot kansanedustajan palkkion päälle. Eduskuntavaalien vuoden 2019 voittaja demaripuolue kuori rahakkaimmat hallintoneuvostopaikat päältä. Postin hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja on kansanedustaja Kimmo Kiljunen, joka pääsi nostamaan 800 euron kokouspalkkiota.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen korkkasi puolestaan 950 euroa kokoukselta. Hän onnistui luottamustoimensa kautta junailemaan Ylen hallituksen puheenjohtajaksi Ylen alasajoa ajaneen, entisen Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen. Saavutus herätti ansaittua kateutta yhtiön hallintoneuvoston vasemman siiven edustajissa. Ylen hallintoneuvostossa istuu 21 poliittista päättäjää keskustelemassa kokouslounaiden lomassa yhtiön ohjelmapoliittisista painopisteistä, kuitenkin käytännössä vailla vaikutusvaltaa ohjelmien sisältöihin.

Veikkauksen kahdentoista hallintoneuvoston jäsenen paikat ovat haluttuja kansanedustajien piirissä, koska yhtiö jakoi hallintoneuvoston jäsenille liki 100 000 euroa palkkioina, potista demareiden Jukka Gustafsson puheenjohtajana sai 7200 euron palkkion. Valtion kassasta on maksettu satoja tuhansia euroja näistä turhista luottamustoimista muun muassa Alkon, Postin, VR:n, Ylen, Sitran, Veikkauksen ja Kemijärvi Oy:n hallintoneuvostoissa vuosien saatossa. Yksi kummallisimmista kansanedustajien miehittämistä ja kyseenalaisista luottamustoimista löytyy KEVA:sta.

Suomen suurimman työeläkevakuuttajan johdossa istuu 30 valtuutettua, joka valitsee kahdentoista jäsenen hallituksen. Puheenjohtajan nuijaa heiluttelee kokoomuksen puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo ja jäsenenä on muun muassa perussuomalaisten työmies Matti Putkonen 450 euron palkkioilla. Myös valtuutetut saavat samansuuruisen palkkion. Tarvitaanko julkisten alojen eläkeasioita hoitamaan tällainen massiivinen hallintohimmeli ja rahasyöppö? Kulisseissa poliitikot pääsevät toki vaikuttamaan siihen, ketkä pääsevät vuokralaisiksi KEVA:n vuokra-asuntoihin. Vuokrataanko näitä asuntoja esimerkiksi kansanedustajien kakkosasunnoiksi?

Yksityiselle kansanedustajalle yhtiöiden ja osuuskuntien luottamustoimista saadut palkkiot voivat olla merkittävä tulonlähde ja samaan aikaa syvä lovi valtion kassaan. Keskustan kansanedustaja Esko Kiviranta istuu tai on istunut Veikkauksen ja Yleisradion hallintoneuvostoissa, Varsinais-Suomen aluevaltuustossa, Varsinais-Suomen maakuntahallituksessa ja yksityisellä puolella Lounais-Suomen Osuuspankin ja Turun Osuuskaupan edustajistossa. Missä välissä tulee hoidetuksi kansanedustajan tehtävät?

Kansanedustajien loputon rahanahneus pitää valtion kukkarolle tämän kalliin ja turhan järjestelmän hengissä. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri demareiden Tytti Tuppurainen ei tee mitään poliittisten hallintoneuvostojen lopettamiseksi.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Eduskuntavaalit lähestyvät – verotusko kevenee?

Kommentoi Facebookissa