HALLINTAREKISTERI Alkuviikko oli suomalaisessa poliittisessa kentässä uutisia täynnä. Oli hallituksen puoliväliriihtä, jonka tiimoilta uutisoitiin vuosikymmenten koulutusuudistuksia, päivähoitomaksujen poistoja, uudistusta työttömyysturvaan ja asumistukiin. Päätettiin tukitoimista työllisyyteen ja miljoonien suuntaamisesta turvallisuuteen.
Siinä sivussa piti vielä päättää hallituspuolueille jaettavista kolmesta uudesta ministeripaikasta. Ei ihme, jos medioissa hieman vähemmälle huomiolle saattoi jäädä jo pienempi pahoinpitely tai muutama rattijuoppo, puhumattakaan paikallisuutisista.
Tai hallintarekisteri, josta hallitus unohti tiedottaa julkisuuteen.
– Tämä asia ilmestyi yhtäkkiä eilen illalla valiokunnan esityslistalle vuoden tauon jälkeen, kommentoi talousvaliokunnan jäsen Hanna Sarkkinen vasemmistoliitosta keskiviikkona STT:lle.
Torstaina talousvaliokunnan oli määrä käsitellä arvo-osuusjärjestelmää koskevaa lakiesitystä, johon hallintarekisteri olennaisesti liittyy. Se oli jo kerran kuopattu kaikkien toimesta. Mutta mikä kummallisinta, hallitus ei ollut antanut eduskunnalle mitään uutta esitystä asiassa.
Yritetäänkö väkisin ajaa taas samaa asiaa uudestaan ja uudestaan, kuin käärmettä pyssyyn?
Salailuun löytyy yleensä syy
Hallintarekisteristä käytiin jo kaksi vuotta sitten kiihkeää keskustelua. Kyse on laista, joka mahdollistaisi suomalaisille osakeomistusten piilottamisen hallintarekistereihin, jolloin julkisessa tiedossa olisi omistajan sijasta ainoastaan hallintarekisterin pitäjä. Myös suomalainen yhtiö voisi laskea osakkeitaan ulos ulkomaisen arvopaperikeskuksen kautta, arvopaperin säilyttäjä on yleensä esimerkiksi pankki.
Tällä hetkellä lain mukaan hallintarekisterin kautta osakkeita voivat omistaa vain ulkomaiset sijoittajat. Jo nyt puolet Helsingin pörssin omistuksesta jää salaiseksi, kun yhtiöiden osakkeita omistetaan hallintarekistereiden kautta.
Kun Helsingin pörssin markkina-arvo oli viime vuonna noin 180 miljardia euroa, hallintarekisteriomistuksen osuus oli 87 miljardia. Se tarkoittaa yli 48 prosentin osuutta. Yksistään Nokiaa omistettiin 84,8 prosenttia eli 25,6 miljardin euron edestä hallintarekistereiden kautta.
On hienoa, jos sijoittajat investoivat yritykseen, joka voi näin kehittää toimintaansa edelleen, luoda työpaikkoja ja tuoda verotuloja – ja osakkeenomistajat saavat sijoitukselleen tuottoa osinkoina. Pörssi on julkinen kauppapaikka, miksi omistajatietojen pitäisi olla salaisia?
Salailuun löytyy yleensä luonnollinen syy, halutaan välttää veroja ja piilottaa varoja. Myös sisäpiiritiedon väärinkäyttö osakekaupoissa olisi huomattavasti vaikeampi havaita tai tutkia jos omistukset ovat hallintarekisterissä.
”Hallintarekisteri on haudattu”
Verotusneuvos ja harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen vertasi Yleisradiolle hallintarekisterilakia Kettutyttö-politiikkaan.
– Avataan minkkihäkkien ovet ja sanotaan, että voittehan te juosta ne kiinni, jos tekevät pahojaan.
Ongelmallisimpana Hirvonen piti sitä, että myös listaamattomat yritykset voisivat jatkossa piilottaa omistajansa hallintarekisterin kautta. Tämä lisää korruptiota ja ajankohta on erikoinen, kun parhaillaan ollaan vapauttamassa 20 miljardin terveysmarkkinoita sote-uudistuksessa. Päivän Lehden artikkelin asiasta voit lukea tästä.
Kun ulospäin osakkeita hallinnoi hallintarekistereihin merkitty arvo-osuustilin hoitaja, voidaan omistus ketjuttaa helposti eri yritysten kautta veroparatiiseihin. Verottaja jää nuolemaan näppejään, eivätkä tutkivat journalistitkaan voi esittää ikäviä kysymyksiä.
Marraskuussa 2015 silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoi kansanedustajille, kuinka 90 prosenttia viranomaisista kannatti hallintarekisteriä.
Pieni käsitevirhe, hallintarekisteriä vastusti 90 prosenttia lausunnon antajista kuten esimerkiksi keskusrikospoliisi, valtakunnansyyttäjävirasto ja verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö, vain muutamia mainitaksemme.
– Me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana, Stubb vakuutti.
Poliittinen muisti on lyhyt, mutta ei näin lyhyt. Hallituskausi on sama, nyt samaa lakia ajaa Stubbin kokoomusveli, valtiovarainministeri Petteri Orpo.
EU ei vaadi lakimuutosta
Hallintarekisteritoiminnan laillistamiseksi on esitetty erilaisia väitteitä siitä, kuinka EU ja sen arvopaperikeskusdirektiivi vaatisivat myös Suomen sallimaan hallintarekisterit. Ei vaadi.
Suomi sai direktiiviin niin sanotun Lex Finlandin, eli asetuksen artiklaan 38 (5) lainvoimaisen poikkeussäännön. Tämän todisti myös kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Helsingin Sanomille jo marraskuussa 2014.
– Kun direktiiviä käsiteltiin Euroopan parlamentissa viime keväänä, suomalaiset europarlamentaarikot pitivät huolta siitä, että se ei pakota Suomea sallimaan hallintarekisteröintiä.
Valtiovarainministeriö on halunnut tulkita artiklaa niin, että se rajoittaisi kilpailua. Oikeusministeriö puolestaan lausuu, että ”keskeisenä tavoitteena oli nimenomaan varmistaa, että Suomen järjestelmän kaltaiset lainsäädäntöratkaisut on mahdollista pysyttää voimassa”.
Suomalaisyritysten on nykyisin rekisteröitävä osakkeensa Suomen arvopaperikeskukseen ja arvo-osuusjärjestelmään, jossa tiedot ovat julkisia. Suomen Arvopaperikeskus Oy siirtyi vuonna 2009 belgialaisomistukseen ja muutti nimensä Euroclear Finland Oy:ksi. Euroclear hoitaa arvopaperikeskustoimintaa Suomen lisäksi kuudessa muussa maassa.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen – hallintarekisteriä tiukasti vastustanut mutta nyt takkinsa kääntänyt perussuomalainen – selittää hieman sekavasti, että lainsäädäntö on tehtävä jotta ”Suomen arvopaperikeskus voi saada toimilupansa syksyllä”.
Viime joulukuussa EU-komissio vastasi Turuselle, että on täysin suomalaisten poliittisen päätöksen varassa, halutaanko suomalaisille antaa oikeus piilottaa pörssiosakkeita ulkomaisen arvopaperikeskuksen kautta.
Sipilältä löytyy vielä yksi serkku
Hallituksen paras asiantuntija hallintarekisteriasiassa on pääministeri Juha Sipilä. Hän on tehnyt omaisuutensa yrityskaupoilla ja osakesijoituksilla. Sipilän sijoitusyhtiössä on yhtiökumppanina toiminut hänen serkkunsa, vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas.
Pääministerin sidonnaisuusilmoituksesta kävi vuosi sitten ilmi, että Sipilällä on ”merkittävä rahoitusomaisuus” talletettuna säästötilin lisäksi Nordean Eläkesijoitukseen, Nordean säästöhenkivakuutuksiin sekä Nordea Capital Private -kapitalisaatiosopimukseen.
Sopimuksia kutsutaan vakuutuskuoriksi. Vakuutuskuorissa vakuutusyhtiö sitoutuu maksamaan sovitun tuoton sijoitetulle pääomalle. Nordea Capital Private on kapitalisaatiosopimus, ja siihen voidaan liittää Tuottokori-niminen tuote. Vakuutuskuorissa osingot ja myyntivoitot ovat verovapaita, veroja maksetaan vasta kun rahaa otetaan kuoresta pois.
Kapitalisaatiosopimus on sukua nyt ajetulle hallintarekisterille – ja tavalliselle ihmiselle monimutkaisin. Kapitalisaatiosopimukseen voi saada arvo-osuustilin, ja kun sen suojin ostetaan salkkuun osakkeita, merkitään yhtiön omistajaluetteloon esimerkiksi Nordean tytäryhtiö, eikä suinkaan todellinen edunsaaja.
Sipilän vakuutussijoitukset on käyty läpi apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen kanssa. Hiekkataipale kertoi saaneensa Sipilän avustajan puhelimitse antamasta selvityksestä sen käsityksen, että Sipilä ei itse tee arvopaperikohtaisia sijoituspäätöksiä. Näin ollen ei ollut tarpeen eritellä, mihin varainhoitajat ovat hänen varansa sopimusten suojissa sijoittaneet.
Lain rikkomisesta ei rangaista
Muistatteko, kuinka A-studion juttu kansanedustajien vaalitukien kytköksistä aiheutti aikoinaan kohun? Studiossa professori Heikki Niskakangas (!) arvioi, että ehdokkaita tukeneet tahot saavat tavoitteensa parhaiten läpi.
Kaikkia kytköksiä ei kuitenkaan voitu arvioida, koska osa kansanedustajista ei ollut noudattanut määräyksiä vaaliavustusten julkistamisesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli myönsi suoraan rikkovansa lakia, koska siitä ei ollut säädetty mitään rangaistusta.
Tällä hetkellä myös Suomessa asuva suomalainen voi hankkiutua ulkomaisen pankin asiakkaaksi ja käydä kauppaa hallintarekisterin kautta, jolloin omistajaksi merkitään kyseinen ulkomainen pankki. Se on toki laitonta, mutta laissa ei ole asetettu sijoittajalle mitään rangaistusta.
On enemmän kuin todennäköistä, että näin on jo toimittu, ja nyt halutaan laillistaa tilanne. Väärinkäytöksiä ja omistajan salaamisia väitetään estettävän korkealla lähdeverolla, jota ei kuitenkaan pystytä määräämään salatulle omistajalle, vaan ulkomaiselle pankille. Se ei estä kytköksiä tai korruptiota, ainoastaan veronkiertoa.
Vaikka verottaja saisikin tietoja, tehokkaimmat veronkierron ja salattujen veroparatiisiomistusten paljastajat ovat viime aikoina ehdottomasti olleet tutkivat journalistit, joiden tiedonsaanti nyt halutaan estää hallintarekisterilailla.
Niin se hallintarekisterilaki. Markku Hirvonen toivoo, että lakiesitys palautettaisiin takaisin valmisteluun. Talousvaliokuntaan kiirehditty mietintö hyväksyttiin jo äänin 8–5, oppositio jätti vastalauseen ja hallitus haluaa lain voimaan jo kesällä.
Taas on kiire.
- Artikkelin lähteenä olleet mm. Yleisradio, Uusi Suomi, Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset, Jarno Liskin artikkeli ”Näin Suomea leikkauksiin piiskaava Juha Sipilä piilotti miljoonansa vakuutusjärjestelyillä” Seurassa, Jari Hanskan teksti ”Hallintarekisteriasiaa!” sekä ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”.
Kommentoi Facebookissa