TALOIUS Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilleen maksamien palkkioiden kokonaissumma on viime vuoden tasolla, mutta ne vaihtelevat merkittävästi yhtiöiden välillä, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä. Kiinteän palkan merkitys on vähentymässä, ja varsinkin isoissa yhtiöissä tulossidonnaiset palkkiot muodostavat jo suuremman osuuden kokonaispalkkioista.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja kartoittanut selvitys osoittaa, että yhtiökohtaiset erot ovat suuret. Viime vuonna kiinteät palkat pysyivät suurissa yhtiöissä entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat. Pienissä ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä kiinteät palkat keskimäärin laskivat, mutta kannustinpalkkioissa on havaittavissa nousua. Pienissä yhtiöissä kannustinpalkkiot ovat kuitenkin harvinaisia.
– Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen rakenteeseen ja tasoon. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.
– Toisaalta lisäkannustimille ei pienissä yhtiöissä ole aina tarvettakaan, jos yhtiön toimitusjohtaja omistaa johtamansa yhtiön osakkeita riittävässä määrin, arvioi Turunen.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuotuinen kiinteä palkka oli vuonna 2016 keskimäärin 408 000 euroa, mutta yhtiökohtaiset erot olivat suuria palkkatason vaihdellessa 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna.
Palkitsemistaso seuraa pääosin yhtiön kokoluokkaa. Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kiinteän palkan keskiarvo oli viime vuoden tasolla, 699 000 euroa. Keskisuurissa yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka putosi kolme prosenttia 428 000 euroon. Pienissä yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli 244 000 euroa, mikä merkitsi 15 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen nähden.
– Kiinteiden palkkojen lasku osoittaa siitä, että palkitsemisen painotus on siirtymässä yhä enemmän tuloksentekoon. Kokoluokasta riippumatta voi löytää yhtiöitä, joissa kiinteä vuosipalkka muodostaa enää pienen osan toimitusjohtajan kokonaispalkasta, sanoo Turunen.
Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkioita. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat nousseet 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat viime vuonna keskimäärin 150 000 euroa.
Suurissa pörssiyhtiöissä bonukset olivat keskimäärin 339 000 euroa, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskisuurissa muutaman yhtiön maksama runsas tulospalkkio nostaa keskiarvoa edellisvuodesta 17 prosentilla 132 000 euroon. Pienissä pörssiyhtiöissä selvästi alle puolelle toimitusjohtajista maksetaan bonusta.
Turunen näkee myönteisenä sen, että samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.
– Pallkitsemiskriteerien tulee olla asetettu siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota.
Kaikki yhtiöt mukaan luettuna keskimääräinen osakekannustinpalkkio laski noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta keskimäärin 178 000 euroon. Keskiarvot peittävät alleen sen, että kaikista toimitusjohtajista vain alle puolelle maksettiin lainkaan osakekannustinpalkkiota – pienissä yhtiöissä alle kolmannekselle.
Merkittävä osa suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisesta kertyy pitkän aikavälin palkkioista, joita ovat erilaiset osake- ja optiopohjaiset järjestelmät. Suurissa pörssiyhtiöissä maksetut osakekannustinpalkkiot laskivat 10 prosenttia edelliseen vuoteen eli keskimäärin 584 000 euroon.
Lisäksi on huomattava, että muutaman suuryhtiön kannustimet nostavat keskiarvoa selvästi. Keskiarvon ylittäviä osakepalkkioita maksettiin ainoastaan 10 yhtiössä, kun tarkasteltujen yhtiöiden määrä oli 123.
Kommentoi Facebookissa