SUOMI 100 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti Tukholmaan talvisodan päättymispäivänä osallistuakseen Svenska Finlandsfrivilligas Minnesföreningenin juhlaan. Myös Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Carl Philip olivat mukana ruotsalaisten vapaaehtoisten kunniaksi Finlandsparkenissa järjestetyssä tilaisuudessa.
Presidentti Niinistö ja prinsessa Victoria laskivat juhlassa seppeleen Suomi-monumentille. Presidentti piti myös vastaanoton Suomen suurlähetystössä, juhlaan osallistui talvi- ja jatkosodassa palvelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia sekä muita veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia.
Prinsessa Victoria oli pukeutunut kunnioittavasti sinivalkoiseen asuun ja kantoi hopeista Björn Weckströmin jo 1960-luvulla suunnittelemaa Space Silver -kokoelmaan kuuluvaa Planetaariset laaksot -kaulakorua. Koru nousi kansainväliseen valokeilaan, kun näyttelijä Carrie Fisher piti sitä prinsessa Leian roolissa elokuvassa Tähtien sota. Prinsessa Leia luovutti elokuvan loppukohtauksessa urhoollisuusmitalit.
Sattumaako, mutta myös prinsessa Victorialla on läheisempi yhteys sotien ruotsalaisiin vapaaehtoisiin kuin yleisesti muistetaan.
Suomen asia on meidän
Talvisodassa palveli yli 8 000 ja jatkosodassa noin 1 700 vapaaehtoista ruotsalaissotilasta. Svenska Frivilligkåren koostui ruotsalaisista ja noin 700 norjalaisesta vapaaehtoisesta. SFK:n komentajana toimi Mannerheimille jo vapaussodasta tuttu 71-vuotias ruotsalainen kenraali Ernst Linder.
Finlandskommitén tunnuslauseena oli Finlands sak är vår, Suomen asia on meidän. Ruotsista talvisotaan saapuneiden vapaaehtoisten kuluja ei maksanut Ruotsin valtio, vaan tarvittavat varat saatiin keräyksillä kansalaisilta ja yrityksiltä. Varusteet ostettiin Ruotsin armeijalta. Suomeen saatiin myös useita lentokoneita, hävittäjiä ja tiedustelukoneita oli ruotsalaisten vapaaehtoisten Lentorykmentti 19:n käytössä.
SFK sijoitettiin aluksi Kemin ja Tornion seudulle muun muassa ilmatorjuntatehtäviin, mutta helmikuussa 1940 joukkoja siirrettiin Sallaan rintamavastuuseen. Ensimmäinen kaatunut ruotsalainen vapaaehtoinen oli komentaja, everstiluutnantti Magnus Dryssen.
Kaikkiaan ruotsalaisia kaatui talvisodassa 33 vapaaehtoista, 55 haavoittui ja 130 sai paleltumisvammoja. Kun talvisota päättyi rauhaan, olivat ruotsalaiset vapaaehtoiset sitä mieltä, että Ruotsin olisi pitänyt auttaa enemmän.
Prinssiä ei päästetä talvisotaan
Suomen suurlähetystössä pidetyssä juhlassa presidentti Niinistö siteerasi ruotsiksi Suomen armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheimin päiväkäskyn kiitossanoja ruotsalaisille vapaaehtoisille.
”…monilla taistelukentillä ovat ruotsalaiset ja suomalaiset taistelleet rinta rinnan isiltä perityn uskomme, vuosisataisen kulttuurimme ja vanhan pohjoismaisen oikeusjärjestyksemme puolesta. Teille, uskolliset Ruotsin miehet, jotka olette jättäneet kotinne ja omaisenne jakaaksenne meidän kanssamme sotaretken vaarat ja rasitukset, lausun Suomen kansan kiitoksen jalosta avustanne…”
Myös ruotsalainen perintöprinssi, 33-vuotias Gustaf Adolf halusi osallistua vapaaehtoisena talvisotaan, mutta hänen isoisänsä, Ruotsin iäkäs kuningas Kustaa V kielsi. Kuninkaan poika eli Gustaf Adolfin isä oli kruununprinssi, myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf.
Välirauhan aikana syyskuussa vuonna 1940 prinssi saapui kuitenkin Suomeen seuraamaan kolmimaaottelua Helsingin olympiastadionilla. Jatkosodan jo alettua syksyllä 1941 prinssi vieraili Mannerheimin vieraana Mikkelin päämajassa ja kiersi rintamalla Itä-Karjalassa. Gustaf Adolf vieraili jatkosodan aikana uudelleen Suomessa myös keväällä 1942.
Prinssin vierailu on mukana myös Åke Lindmanin sotaelokuvassa Framom första linjen – Etulinjan edessä.
Kohtalokas lento-onnettomuus
Gustaf Adolf menehtyi lento-onnettomuudessa Kööpenhaminassa 26.1.1947. Hän oli palaamassa seurueineen Amsterdamista Tukholmaan, kun välilaskun aikana oli unohdettu poistaa korkeusvakaajan lukitussokka.
Prinssi oli mennyt naimisiin vuonna 1932 prinsessa Sibyllan kanssa ja heille syntyi neljä tytärtä sekä viimeisimpänä, kuopuksena, poika Carl Gustaf vuonna 1946. Carl Gustaf, nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa oli alle vuoden ikäinen isänsä kuollessa.
Nykyisen kuninkaan isoisä Kustaa VI Aadolf nousi valtaistuimelle vuonna 1950, jolloin nelivuotiaasta pojasta tuli kruununperijä. Yli hypätyn sukupolven vuoksi Kaarle XVI Kustaa nousi puolestaan valtaistuimelle vain 27-vuotiaana, kun isoisä kuoli vuonna 1973.
Tämän jälkeen kuninkaita ei Ruotsissa enää nähdä moneen vuoteen, sillä vapaaehtoisena talvisotaan halunneen Gustaf Adolfin lapsenlapsesta kruununprinsessa Victoriasta tulee Ruotsin kuningatar, kruununperimysjärjestyksessä toisena äitinsä jälkeen on prinsessa Estelle.
Kommentoi Facebookissa