Puhuu kuin Runeberg – mistä kaikesta kansallisrunoilijamme tunnetaan?

Juhlinnan kohteena oleva J. L. Runeberg kipusi jo omana aikanaan suurten eurooppalaisten romantikkojen joukkoon,

Juhlinnan kohteena oleva J. L. Runeberg kipusi jo omana aikanaan suurten eurooppalaisten romantikkojen joukkoon.

Suurmiehemme näkyy arjessa leivonnaisen nimessä ja kuuluu juhlassa kansallislaulua laulettaessa.

J. L. RUNEBERGIN PÄIVÄ Onnekkaana sattumanakin voidaan pitää, että Turun akatemiaan kirjoittautui syksyllä 1822 kolme nuorukaista, joiden merkitys tuli Suomen sivistyshistoriassa olemaan valtava. Kolmikkoon kuuluivat Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) ja Elias Lönnrot (1802–1884).

Tänään juhlinnan kohteena oleva J. L. Runeberg kipusi jo omana aikanaan suurten eurooppalaisten romantikkojen joukkoon, joihin kuuluivat muiden muassa ranskalainen kirjailija Viktor Hugo sekä englantilaiset runoilijat Percy Shelley ja John Keats.

Runeberg uudisti ruotsinkielisen runouden Suomessa ja saavutti kansallisrunoilijan aseman julkaistuaan runosikermän Fänrik Ståls sägner I 1848 ja II osa 1860. Vänrikki Stoolin tarinoiden sankariballadeissa kuvataan sodan aikaan asetettuina Suomen kansaa kenraaleista rivimiehiin syvimmiltä luonteenpiirteiltään uskollisina, sitkeinä ja urheina.

Näistä tunnemme tänään Runebergin

Maamme-laulu:

Vänrikki Stoolin tarinat -teoksen avaa 1848 ensi kertaa esitetty kansallislaulu ”Vårt land”, jonka oli säveltänyt Fredrik Pacius ja tämän sävellyksen Runeberg auktorisoi sisällyttämällä teokseen nuottiliitteen. Maamme-laulun suomensi Julius Krohnin johtama runoilijaryhmä 1867 ja se sai nykyisen muotonsa Paavo Cajanderin uudistamassa ja korjaamassa muodossa.

Luontoa ja kansakuntaa ihannoiva Maamme-laulu on vakiintunut kansallislauluksemme, vaikka sen asema aika ajoin nostetaan keskustelun alaiseksi ja ehdotetaan vaihdettavaksi, viimeksi muun muassa Jean Sibeliuksen säveltämään Finlandia-hymniin.

Patsaat:

Runeberg tervehtii nykyistä kulkijaa myös useiden patsaiden ja muistomerkkien muodossa, epäilemättä tunnetuimman kohtaa Esplanadin puistossa. Patsaan on tehnyt runoilijan poika Walter Runeberg, kuten myös patsaat isästään Porvooseen ja tämän synnyinkaupunkiin Pietarsaareen. Turussa puolestaan sijaitsee kuvanveistäjä Harry Kivijärven teos Runeberg, Lönnrot, Snellman, lempinimeltään ”Kolme vekkulia”.

Fredrika Runeberg:

Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika Tengström (1807–79), jonka kanssa Runeberg avioitui 1831. Kuuluisan puolisonsa varjoon aikoinaan jäänyt Fredrika on myöhemmin saanut enemmän tunnustusta historiallisista romaaneistaan, ja joka varsinkin teoksessaan Tekningar och drömmar (Piirroksia ja unelmia) pohtii jo 1861 naisasiaa ennakoiden naisen asemaa ja oikeuksia.

Vähälle huomiolle jäi myös aikanaan Runebergin sisar, opettaja ja runoilija Ulrika Carolina Runeberg (1808–1891). Hän oli Suomen ensimmäinen omalla nimellään runokokoelman julkaissut naiskirjailija, jonka ainoaksi julkaistuksi kirjaksi jäi Små diktförsök.

Runebergintorttu:

Tunnetummaksi kuin kirjoistaan Fredrika tuli kuitenkin leivonnaisestaan, jonka hänen sanotaan valmistaneen makeannälkäiselle miehelleen. Torttu valmistui kotona silloin valmiina olevista aineksista; vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista. Leivonnaiset koristeltiin sokerikuorrutuksella ja alunperin vadelmahillon asemesta omenahillolla. J. L. Runebergin kerrotaan nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera.

Tänään nautimme Runebergintorttuja lukuisin variaatioin, kostutettuina tai ilman, erilaisilla hilloilla ja punaisin tai valkoisin sokerikuorruttein koristeltuina, kääretortun, muffinin tai jopa kokonaisen kakun muodossa. Ja löytöretkeilemme kahviloissa ja konditorioissa etsimässä sitä parasta ja oikeaa!

”Puhuu kuin Runeberg”:

Arkikieleemme on vakiintunut lausahdus ”puhuu kuin Runeberg”. Tällä luonnehdimme yleisesti ihmistä, jolla puhe luistaa joutuisasti ja värikkäästi. Alun perin sanonta lienee saanut alkunsa itsensä Johan Ludvigin puhetaidosta, sillä hänen tiedetään lausuneen mielellään omia runojaan sekä pitäneen taidokkaita ja pateettisia puheita, etenkin naisseurueille.

Runeberg-palkinto:

Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, jota on jaettu vuodesta 1987. Se myönnetään vuosittain Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta.

  • Lähteenä käytetty muun muassa Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa

Kommentoi Facebookissa