HÄVITTÄJÄHANKE Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tänään Hornetin seuraajahankkeen eli niin sanotun HX-hankkeen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille, välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle.
Tarjouspyyntö esitettiin hävittäjistä Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Tarjouspyynnön lähettämisen valtuutti puolustusministeri Jussi Niinistö. Asiaa puolsi aiemmin valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta.
HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky, eikä vain korvata sitä, vaan tuoda mahdollisimman suuri lisäarvo koko puolustusjärjestelmälle.

Kokonaisuus pitää sisällään 64 lentokoneen lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Hävittäjähankkeen kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa.
Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen kohtaan – sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön, elinjaksokustannuksiin sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin vaikutuksiin. Hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa aseasiantuntija Arto Pulkki arvioi valinnan käytävän amerikkalaisen Lockheed Martin F-35:n ja ruotsalaisen Saab Gripenin välillä. Lockheed Martinin hävittäjä on näkymättömin tutkissa, mutta kone on myös kallein. Ulkopoliittinen suosikki olisi ruotsalaishävittäjä Saab Gripen.

Brittien Eurofighter Typhoon sekä ranskalaisten Rafale ovat jo vanhempaa teknologiaa. Suomen nykyisten hävittäjien toimittajan Boeing F/A-18 Super Hornet -koneita on nyt modernisoitu jatkamaan sen elinkaarta.
Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista ja tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena. Lopullisen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on tehnyt myös päätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen asettamisesta HX-hankinnalle. Sen minimiosuudeksi asetetaan 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Tällä pyritään varmistamaan kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa, ja samalla turvaamaan riittävä sotilaallinen huoltovarmuus.
Kommentoi Facebookissa