RAHAPELIT Alueilla, joilla huono-osaisuus on yleistä, hävitään eniten rahaa oman asuinalueen rahapeliautomaatteihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta. Myös rahapeliautomaattien saatavuus eli automaattien määrä suhteessa asukasmäärään, on korkeinta huono-osaisimmilla postinumeroalueilla, vaikka automaattien määrä on kaikkiaan vähentynyt merkittävästi.
Tutkimuksessa huono-osaisuudella tarkoitettiin alueen matalaa tulotasoa, vain peruskoulun käyneiden asukkaiden korkeaa osuutta sekä korkeaa työttömyysastetta. Tutkimuksen aineistot ovat vuodelta 2022, jolloin rahapeliautomaattien määrä Manner-Suomessa oli yhteensä noin 12 000. Automaattien määrä oli laskenut peräti noin 10 000 aiemmasta tarkastelusta, joka tehtiin vuosina 2018–2019.
Asuinalueilla, joissa huono-osaisuus on yleistä ja automaatteja on paljon, ovat asukaskohtaiset tappiot kaikkein suurimmat. Vahvimmin automaattien saatavuuteen ovat yhteydessä alueen asukkaiden alhainen tulo- ja koulutustaso.
– Tätä voi ajatella eräänlaisena noidankehänä. Mitä enemmän huono-osaisuutta asuinalueella on, sitä enemmän kulutetaan rahapeliautomaatteihin ja sitä tiheämmin automaatteja myös alueelta löytyy. Hävityt rahat lisäävät eriarvoisuutta ja pelihaittojen riskiä entisestään, toteaa erikoistutkija Jani Selin THL:stä.
Rahapeliautomaattien määrä on vähentynyt huomattavasti pakollisen tunnistautumisen sekä pandemian myötä, jolloin esimerkiksi kaupat poistivat niitä tiloistaan.
– Automaatteja on kuitenkin edelleen saatavilla enemmän huono-osaisilla asuinalueilla, Selin jatkaa.
Arpajaislain mukaan automaattien sijoittelu tulee suunnitella siten, että niiden pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Suomessa on käytössä rahapeliautomaattien hajasijoittelumalli eli niitä on sijoiteltu arkisiin ympäristöihin, kuten kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille. Automaatteja on myös erillisissä pelisaleissa.
– Arpajaislain sanamuodot haittojen minimoinnista eivät tutkimuksemme tulosten valossa toteudu, vaikka rahapeliautomaattien sijoittelusta on keskusteltu vuosia, toteaa tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo THL:stä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että automaattien siirtoa erillisiin tiloihin selvitetään. Selvittämisen tarve on mainittu myös käynnissä olevan rahapelijärjestelmähankkeen asettamispäätöksessä. Automaattien sijoittelun tiukempi sääntely on THL:n tutkijoiden mukaan perusteltua rahapelihaittojen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Niin kauan, kun automaattien sijoittelua ei säädellä vaan ratkaisut tekee peliyhtiö itsenäisesti ja nojaten liiketaloudellisiin perusteisiin, automaattien keskittyminen haavoittuville asuinalueille jatkuu, Raisamo arvioi.
Tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen aluetason väestötietoja sekä tarkkoja rahapeliautomaattipelaamista koskevia kulutustietoja. Tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna julkaistaan tutkimustuloksia Espoon, Helsingin ja Vantaan osalta.
Lue myös: Kela peri etuuksia takaisin yli sadalla miljoonalla eurolla – eniten perittiin takaisin asumistukea
Kommentoi Facebookissa