RAITIOTIE Vaati vuosien suunnittelun sekä kaupunginvaltuuston yli neljän tunnin keskustelun, mutta Tampereen pikaraitiotien rakentamisesta ei saatu päätöstä aikaan. Kannattajien on laskettu kuitenkin olevan enemmistönä, jolloin pöydälle nostettu rakentamispäätös tehtäisiin kahden viikon kuluttua 7.11.2016.
Rakennustyöt alkaisivat vuonna 2017, ensimmäisen osuuden rakentaminen kaupungin itäpuolelle välille Hervanta-Keskusta-TAYS (sairaala) kestää neljä vuotta ja maksaa lähes 240 miljoonaa euroa. Toinen osa länteen Keskusta-Hiedanranta-Lentävänniemi-reitille kustantaa 44 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset raitiovaunut alkaisivat kulkea vuonna 2021 – niiden nykyinen kustannusarvio on 81 miljoonaa. Valtio on luvannut osallistua rakentamiseen 71 miljoonalla eurolla. Rahoitustarve on näin yli 200 miljoonaa euroa. Summa on suuri, sillä Tampereella on tehty viime aikoina myös muita merkittäviä investointeja. Ratinan kauppakeskus nousee parhaillaan ja edessä on osittain rautatien päälle rakennettava suurareena.
Vertailun vuoksi toinen tamperelainen suurhanke Rantatunneli on pysynyt hyvin 180 miljoonan euron budjetissaan. Suomen pisin maantietunneli aukeaa marraskuussa – noin puoli vuotta etuajassa. Rantatunnelia on kuitenkin rakennettu allianssimallilla, jossa riskit, vastuut sekä budjetin ylitykset ja alitukset jaetaan toimijoiden kesken.
Siksi tuntuu erikoiselta, että Tampereen raitiohankkeen ohjausryhmä on esittänyt ja kokoomuslaiset kaupunginvaltuutetut tiukasti vaatineet tulevaa raitiotietä rakennettavaksi osakeyhtiön kautta.
Osakeyhtiöstä kun on varoittava esimerkki etelärannikolta, punaisin vilkkuvaloin.
Tampereen oma Länsimetro?
Helsingistä Espooseen joskus valmistuvan – jos luoja suo – Länsimetron kustannukset tulevat ylittämään 1 000 miljoonaa euroa, suunnitteluvaiheen arvio oli 700 miljoona. Ylitystä tulee yli 300 miljoonaa eli enemmän kuin koko Tampereen raitiotien rahoitustarve on valtion osuuden jälkeen.
Kritiikkiä on aiheuttanut erityisesti se, että vaikka Länsimetro on Helsingin ja Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö, se voi liikesalaisuuteen vetoamalla jättää kertomatta asioita, joita esimerkiksi liikelaitokset joutuvat avoimesti paljastamaan.
Pääkaupunkiseudulle rakennetaan seuraavaksi Raide-Jokeri-niminen pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Kustannusarvio on yhteensä 275 miljoonaa euroa, kalusto vaatii 110 miljoonan euron investoinnin. Länsimetrosta viisastuneena rakennuttajana on Helsingin liikennelaitos. Näin julkinen valvonta, esimerkiksi kaupunginvaltuutettujen taholta, on huomattavasti helpompaa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että periaatteessa kaikki asiakirjat ovat julkisia, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on vakuuttanut.
Onkin arvoitus, miksi esimerkiksi tamperelaiset kokoomusvaltuutetut Riitta Koskinen ja Ilkka Sasi uhkaavat vetää Tampereen raitiotien kannatuksensa pois, jos osakeyhtiömallista luovutaan. Vastustajat puolestaan pelkäävät raitiotiehankkeesta tulevan Tampereen oman Länsimetron.
Raitiotien rakentajiksi on jo valittu Pöyry, VR Track sekä YIT. Vaunuvalmistajista vahvoilla on kajaanilainen Transtech.
Tuttu merkki tekee kauppansa
Helsinki on tällä hetkellä ainoa kaupunki Suomessa, jossa kulkevat raitiovaunut. Hevoset vetivät niitä vuosina 1890–1900, jonka jälkeen voimanlähteenä oli sähkö. Samaan aikaan aloittanut raitiovaunuliikenne Turussa lopetettiin vuonna 1972.
Johdinautot eli niin sanotut sarvijaakot liikkuivat sodan jälkeen sekä Helsingin että Tampereen kaduilla vakituisesti 1970-luvun puoliväliin asti.
Helsingin metro avattiin vuonna 1982, skandaalinkäryisten vaiheiden saattelemana. Metrotoimiston johtajana toiminut Unto Valtanen pidätettiin virasta ja tuomittiin lahjusten ottamisesta vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Hän oli saanut Siemensiltä lahjuksina 80 000 Saksan markkaa ja moottoriveneen. Kaupunkitarinan mukaan Siemensin myynti puolestaan kasvoi 30 prosenttia, koska se oli kodinkonekaupassa nyt tuttu merkki suomalaisille.
Tänä päivänä metro yhdistää Helsingin itäiset ja läntiset kaupunginosat vain 23 minuuttia kestävällä matkalla. Metromatkoja tehdään päivittäin yli 200 000 ja vuosittain yli 60 miljoonaa.
Tampereen lisäksi raitiovaunuliikennettä on haaveiltu uudelleen Turkuun sekä vahvemmin Ouluun, jonka yleiskaavassa on varauduttu suunnitelmiin raideliikennettä silmälläpitäen.
Kommentoi Facebookissa