Raudantuoksuinen valimo ja konepaja tarjoavat erilaisen aikamatkan – ”Paikka on täynnä arjen työhistoriaa”

Lifestyle 2.7.2018 09:09 Anne Anttila
Ruukin isäntäpari Jari Väänänen ja Jaana Ruotsalainen toivottavat vieraat tervetulleeksi tarinoiden ja tunnelman äärelle. – Vanha ruukkimiljöö on paikka, jossa fiktio ja fakta sekoittuvat sopivalla tavalla.

Ruukin isäntäpari Jari Väänänen ja Jaana Ruotsalainen toivottavat vieraat tervetulleeksi tarinoiden ja tunnelman äärelle. – Vanha ruukkimiljöö on paikka, jossa fiktio ja fakta sekoittuvat sopivalla tavalla. (Kuva Anne Anttila)

Haapakosken Ruukin vanha tehdasalue laitteineen on pysäyttävä kokemus.

MATKAILU Vuoden 1842 toukokuun 11. päivänä kruununvouti, kapteeni Johan Fredrik Molander sai luvan senaatilta perustaa keisari Nikolai I:n armollisella suostumuksella järvimalmiruukin.

Yhteistyökumppaninaan hänellä oli Mikkelin läänin lääninkamreeri Johan Reinhold Holmberg. Kolmanneksi yhtiömieheksi tuli vuoden kuluttua vielä paroni Johan Ernst August Boije Af Gennäs ja näin pääsi ”teollinen vallankumous” Haapakoskella käyntiin.

Suonenjoen ja Pieksämäen rajalla sijaitseva vanha tehdasalue Haapakosken Ruukki tarjoaa nykyiselle matkailijalle aikamatkan teollisuushistoriaan, jossa on aistittavissa aito työmiehen arki.

Raudantuoksuinen valimo ja konepaja laitteineen ovat kokeneemmallekin matkailijalle pysäyttävä kokemus. Ruukki on myös vakuuttava malliesimerkki 1800-luvulla alkaneesta teollistumisen aikakaudesta.

Vanhaan tehdasalueeseen ja sen ympäristöön pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja näiltä kierroksilta irtoaa sekä historiaa että elämyksiä.
Vanhaan tehdasalueeseen ja sen ympäristöön pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja näiltä kierroksilta irtoaa sekä historiaa että elämyksiä. (Kuva Jone Matilainen)

Konepaja kuin työn päättyessä

Vanha teollisuusalue on ollut kuitenkin suljettu tehdasympäristö vuoteen 2011 saakka, jolloin alueella toiminut konepaja lopetti toimintansa. Tämän jälkeen tehdasalueen omistus siirtyi Pauli K. Väänäselle.

Ruukin omaleimainen historia ja sen erikoislaatuisuus lumosivat myös nykyisen omistajaperheen jäsenet, Jari Väänäsen ja Jaana Ruotsalaisen.

Suojellussa ruukkimiljöössä näkyvät heidän mukaansa hyvin teollisuushistorian eri kerrokset.

– Paikka on täynnä arjen työhistoriaa ja tätä kautta Ruukki on teollisuushistorian todellinen aarreaitta. Täällä on säilynyt harvinaisen paljon koneita ja laitteita tuotannon eri aikakausilta. Esimerkiksi konepaja laitteineen on siinä tilassa kun työt päättyivät. Mitään ei ole siirretty. Vain kiire ja aika ovat pysähtyneet, Jari Väänänen luonnehtii.

Haapakosken Ruukki on myös Suomen viimeinen valimotoiminnassa ollut ruukki.

Haapakosken Ruukkia kunnostetaan perinteitä kunnioittaen ja tulevaisuudessa paikka tarjoaa myös erilaisia majoitusvaihtoehtoja matkailijoille.
Haapakosken Ruukkia kunnostetaan perinteitä kunnioittaen ja tulevaisuudessa paikka tarjoaa myös erilaisia majoitusvaihtoehtoja matkailijoille. (Kuva Anne Anttila)

Kulttuuriperintökohde

Ruukkialueen keskeisin rakennus on harmaakivestä rakennettu ranskalaistyyppinen masuuni, joita on Suomessa jäljellä enää kaksi; Skogbyssä ja Haapakoskella.

Vuonna 1842 perustettu järvimalmiruukki on Jari Väänäsen mukaan mittaamattoman arvokas kulttuuriympäristö.

– Töitä kuitenkin riittää, sillä tavoitteena on muun muassa Haapakosken Ruukkialueen kehittäminen, kunnossapitäminen ja elvyttäminen Etelä-Savon merkittävänä kulttuuriperintökohteena. Olemme aloittaneet myös opastetut kierrokset, sillä tehdasmiljöö on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen tutustumiskohde erityisesti kulttuurihistoriasta ja teollisuusperinteistä kiinnostuneille.

Haapakosken Ruukin erikoisuus on myös sen osittainen energiaomavaraisuus.

– Ruukki on saanut alusta pitäen voimansa paikan läpi virtaavasta joesta, sillä paikalla on ollut jo 1700-luvulla vesivoimalla pyörivä mylly. Koskesta otettiin voimaa pyörittämään myös ruukin koneita ja laitteita, Jari tietää kertoa.

Lue myös: Kun USA:n presidentin leski tuli Napapiirille – maja tehtiin viikossa Ounasjoen uiton hirsistä

Kommentoi Facebookissa