Ravustuskaudesta odotetaan keskimääräistä tai jopa hyvää – rapuruton torjuminen on jokaisen vastuulla

Jokirapu luokiteltiin keväällä julkaistussa Suomen lajien viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi.

Jokirapu luokiteltiin keväällä julkaistussa Suomen lajien viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi. (Kuva Dragon187)

Täplärapujen mukana on ehkä tullut Amerikasta muitakin loisia kuin rapurutto.

RAVUSTUS Ravustuskausi alkaa sunnuntaina 21.7. kello 12. Etelä-Suomessa rapusaaliiden arvioidaan olevan vähintään kohtalaisia heti kauden alusta lähtien. Keski-Suomen vaiheilla kauden alku voi olla heikompi ja pohjoisempana parhaat saaliit saataneen vasta heinä-elokuun vaihteen jälkeen, arvioivat Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Kalatalouden Keskusliiton ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen rapuasiantuntijat.

2010-luvulla kasvukaudet ovat lähes poikkeuksetta olleet pitkiä ja lämpimiä, mikä on suosinut rapujen kasvua ja lisääntymistä. Täplärapukannat ovat runsastuneet vuosi vuodelta vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Täplärapu on sisävesien kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen laji ja suosittu virkistyskalastuksen pyyntikohde.

Myös jokiravut ovat hyötyneet pitkistä kasvukausista, mutta lajin esiintymät ovat 2000-luvulla vähentyneet nopeasti rapuruton aiheuttamien joukkokuolemien vuoksi. Jokirapu luokiteltiin keväällä julkaistussa Suomen lajien viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi. Se on lähes kokonaan hävinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan Etelä-Suomessa.

Täplärapu on haitallinen vieraslaji. Täplärapuja ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo entuudestaan. Samalla ehkäistään rapuruton leviämistä täpläravun mukana, sillä täpläravut kantavat lähes poikkeuksetta rapuruttoa. Rapurutto on haitallinen tai jopa tuhoisa myös täplärapukannoille.

Jokamiehen vastuu harvinaistuneista jokirapukannoista korostuu vuosi vuodelta: jokaisen vesistöstä toiseen liikkuvan tulee huolehtia kalastus- ja ravustusvälineidensä desinfioinnista. Suosituksena on, että eri vesistöjä varten on omat, erilliset pyyntivälineet. Veneiden tulisi kuivua auringonpaisteessa vesistösiirtojen välillä. Pilssivedet pitää tyhjentää tarkoin ja tarvittaessa desinfioida. Lisäksi on muistettava, että rapuja saa säilyttää sumpuissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan täpläravun mukana on voinut kulkeutua pohjoisamerikkalaiselta Tahoe-järveltä myös muita leväsieniä rapuruttoloisen lisäksi. Tutkimuksessa löydettiin pohjoisamerikkalaisista täpläravuista kaksi toistaiseksi tuntematonta leväsientä, jotka ovat läheistä sukua rapuruttoloiselle. Toinen löydetyistä leväsienistä muistuttaa jo aiemmin tänä kesänä huomiota herättänyttä, Kaavin Mäntyjärveltä löytynyttä rapuruton sukulaista.

Jokirapu- tai täplärapukantojen romahtamisesta sekä uusista rapuhavainnoista voi ilmoittaa internetissä www.kalahavainnot.fi. Tietojen avulla selvitetään syitä rapukantojen romahduksiin ja rapujen kannanvaihteluihin, arvioidaan jokiravun uhanalaisuutta sekä suunnitellaan kestävää raputaloutta. Tiedot jokirapuesiintymistä jäävät tutkijoiden, kalatalousviranomaisten ja -neuvonnan käyttöön.

Lue myös: Ravustuskausi käynnistyy ja ravut löytää nyt tekniikan avulla – miten olisi viistokaikuluotain?

Kommentoi Facebookissa