YLEISURHEILU Ringa Ropo oli 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Suomen suosituimpia yleisurheilijoita.
Pelkästään urheilutulostensa avulla Ropo ei ”megajulkisuutta” kuitenkaan saanut. Hän herätti kohua hyppäämällä uimapuvussa.
Ropo osasi hyödyntää julkisuutensa hyvin. Eikä julkisuus ollut hänelle ongelma.
– Jonkun haastattelun olen katsonut siltä ajalta. Olen pieneltä kylältä Kangasniemeltä tullut ja siellä omalla tavallani olin jo pikkujulkkis aina. Se koko kansan julkisuus oli vain isommassa atmosfäärissä sitten. Kaikki varmaan lähtee siitä, että on sinut itsensä kanssa, ja että on vahva itsetunto. Uskoo itseensä ja omiin unelmiinsa, Ropo muistelee Sport Content -uutispalvelulle.
Kaikki eivät pitäneet siitä, että Ropo hyppäsi uimapuvussa. Palaute ei ollut aina rakentavaa.
– Kyllä omalle kohdalle sain niitä ulkopuolelta tulevia huuteluita, kun siinä uimapuvussa hyppäsin ensimmäisenä suomalaisena. Totta kai se herätti huomiota ja aiheutti pahennusta tietyissä piireissä. Helsingin Sanomissa oli juuri viime viikolla juttu, että aikansa seksisymboli. Vau, Ropo naurahtaa reilut kolme vuosikymmentä myöhemmin.
– Onhan ajat muuttuneet hirveän paljon. Jos faktisesti katsoo, niin se keskustelu oli kaukana siitä, mitä on tänä päivänä, Ropo lisää.
Nykyään sosiaalisen median aikakaudella urheilijoiden ulkonäöstä keskustellaan paljon enemmän kuin Ropon aikana. Tämä herättää kritiikkiä, mutta Ropo ymmärtää kyllä, miksi asia kiinnostaa.
– Varmaan osittain voi olla, että on mennyt huonompaan suuntaan. Mutta sanotaanko näin, että urheilijat ovat kauniita. Kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan kauniita, mutta urheilijan vartalo sillä lailla traditionaalisesti ajateltuna, niin onhan se hyvin rakennettu. Se on treenattu. Se on positiivinen eteenpäin pyrkivä ihminen. Hohkaa paljon myönteisyyttä. Sellainen ihminen on kaunis.
Ropo hyppäsi Lahdessa 9. elokuuta 1990 pituushypyn Suomen ennätystuloksen 685. Se tulos on pysynyt Suomen ennätyksenä lähes 33 vuotta.
Ropo korostaa, että häntä harmittaa, ettei ennätystä ole vieläkään rikottu. Hän jakaa tunteen 100 metrin Suomen ennätysnaisen Helinä Marjamaan (o.s. Laihorinne) tunteen, joka harmittelee, että on joutunut peräti 40 vuoden ajan pitämään Suomen ennätystä hallussaan.
– Olen mä vähän pettynyt joo. Näillä kilometreillä voisi jo päästä eroon. Varmaan samanlaiset ajatukset kuin Helinä Laihorinteellä, koska ne ennätykset on tehty rikottaviksi, Ropo toteaa Sport Content -uutispalvelulle.
Taika Koilahti oli 2019 kovassa kunnossa hypättyään 669. Kenen Ropo olettaisi olevan seuraava pituuden SE-nainen?
– Mä en osaa sanoa. Jossain vaiheessa toivoin, että Taika Koilahti rikkoisi sen, mutta sitten hänelle tuli näitä loukkaantumisia, jotka osaltaan johtuivat vääränlaisesta tekniikasta. Nyt odottelen hänen osaltaan, missä mennään. Hän on oikeilla raiteilla.
Jessica Kähärä on tällä kaudella hypännyt ennätyksensä 647. Kähärä keskittyy kuitenkin useampaan lajiin.
– Kyllä edelleen Taikaan edelleen aika vahvasti uskon, mutta sitten siellä on mielenkiintoisia ottelijoita. Nuoria kilpailijoita, kuten Jessica Kähärä. Vähän riippuen, mihin hän sitten painottaa. Todennäköisesti kolmiloikassa hän pääsee maailman huipulle helpommin, mutta hänellä on kaikki elementit olemassa myös maailmanluokan pituushyppääjäksi. Hänellä on hirveän hyvä vauhdinjuoksu, johon pituushyppy nojaa, ja äärimmäisen hyvä ryntäys siihen loppuun, toteaa Ropo.
Ropo painottaa, että SE-hyppy vaatii myös ihanteellisia olosuhteita.
– Kyllä sieltäkin voi tulla. Yksi kaunis kerta kahden metrin myötäistä. Se on siinä.
Haastattelu Otto Palojärvi
Lue myös: Tiina Lillak oli aikansa superjulkkis – olympiahopea tuntui pettymykseltä
Kommentoi Facebookissa