KUVATAIDE Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa esittäytyvä yhdysvaltalaisen nykytaiteilijan Robert Longon (syntynyt 1953) näyttely on ensimmäinen laaja katsaus taiteilijan tuotantoon Pohjoismaissa.
Näyttelyssä on nelisenkymmentä Longon teosta ja muutama veistos pääasiassa 2000-luvulta, mutta mukana on myös ikonisia esimerkkejä varhaisemmilta vuosilta, pääpaino on suurikokoisissa hiilipiirroksissa. Longo on valmistunut kuvanveistäjäksi, mutta kuuluisaksi hän on tullut juuri suurten, valokuvantarkkojen hiilipiirrostensa myötä.
Haastatteluissa hän on hyväntuulisesti letkauttanut, että koska Amerikassa arvostetaan kaikkea suurta ja vielä enemmän kaikkea kiiltävää, hänen suurikokoiset hiilipiirroksensa on myös lasitettu.
Tampereen näyttelyn avaa vaikuttava huone, jonka keskellä hehkuvanpunaisten ruusujen saareke puhkeaa keskellä mustaa öljymäiseltä näyttävää pintaa. Taustaseinältä asetelmaa uhkaavat valtavat teräksenharmaat aseenpiiput. Viereisellä seinällä notkuvat Longon kuuluisat Men in the Cities -piirustussarjan miehet, joista esillä on teos Untitled (Three Erics).
Men in the Cities -sarjan teoksista on muodostunut yksi 1980-luvun postmodernin taiteen merkkipaaluja, jotka kuvittavat juppiaikakauden ja median muovaamaa aggressiivista ja menestyksennälkäistä elämäntapaa. Vääntelehtiviä pukumiehiä sisältäviä teoksia nähtiin muun muassa Bret Easton Ellisin romaanin pohjalta tehdyssä elokuvassa Amerikan Psyko (2000) päähenkilön asunnon sisustuksessa. Elokuva kuvaa väkivaltaista ja henkisesti tyhjää rahan valtaa palvovaa aikakautta ja Longon teokset tuntuvat alleviivaavan miesten roolia nousukauden marionetteina.
Longon teosten vaikuttavuus syntyykin kontekstista ja vastakohtaisten töiden vuoropuhelusta. Jo teosten tekotapa sisältää paradoksin, pölynpehmeällä hiilellä virtuoosimaisella tekniikalla työstetyt piirrokset näyttävät valokuvasuurennoksilta. Teokset paitsi vuorovaikuttavat toisiinsa, ovat myös heijastavan lasipinnan kautta sidoksissa ympäristöön. Niinpä joidenkin taulujen lasista heijastuvat museon vihreät exit-kyltit sopivat hyvinkin ajatusmaailmaan.
Inhimillisen kulttuurin näytöksenomaisuus verrattuna luonnon mahtavuuteen näyttäytyy useina vastakohtapareina, niqabiin eli kasvohuntuun pukeutuneiden naisten silmien katse saa uutta ulottuvuutta viereisellä seinällä katsovasta tiikerin katseesta, vangittuna voi olla monella tavalla.
Longo on kertonut lainaavansa töihinsä kuvavirtaa taiteesta, elokuvista ja mediasta, hänen työnsä käyvät jatkuvaa vuoropuhelua todellisuutta jäsentävien tulkintojen kanssa ja jättävät viime kädessä katsojalle vapauden nähdä lopputulos oman viitekehyksensä avulla.
Robert Longon teosten syvempi merkitys tuo esille pinnanalaisen totuuden, sen mitä ei suoraan sanota. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat myös Hungry Ghosts -sarjan teokset, jotka on toteutettu tunnetuista maalauksista otettujen röntgenkuvien innoittamina. Hiilipiirroksissa Longo piirtää näkyville sen minkä vain röntgenkuva paljastaa Van Goghin tai Rembrandtin maalauksista, piiloon jääneet siveltimenvedot. Hiilipiirrosten näennäisen yksinkertaiset aiheet syvenevät, kun niiden ymmärtää yleisemminkin piirtävän tarkasti esille piiloon jääneitä merkityksiä.
Tampereella Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuuri ja ympäristö vaikuttavat myös lopputulokseen. Parhaiten tämä näkyy pohjakerroksessa, jossa vastakkain ovat kaksi suurikoista, mustavalkoista, ja kuin seinään ikkunan avaavaa näkymää. Toinen avaa polun mahtavaan valonhämyiseen metsään, luonnonkirkkoon, vastaseinältä puolestaan avautuu arkkitehtuurinen näkymä ihmiskäden taidonnäytteeseen kappeliin holvikaarineen, jonka alttarilla valonpurskahdus tapahtuu.
Mutta Sara Hildénillä katsojan huomion jakaa vielä kolmantena seinänkokoinen oikea ikkuna, joka tällä hetkellä avautuu ruskan väreissä kylpevään puistonäkymään – maiseman poikki vilistävine oravineen. Luonnonvoimat asettuvat ihan luonnostaan vastavoimaksi inhimilliselle kulttuurille, Longon tematiikkaa täydentäen.
Ajankohtaisuus tulee näyttelyyn toisellakin tapaa sattuman avulla. Näyttelyssä on sarja, jossa Longo käsittelee nykyistä Amerikkaa muun muassa väkivallan ja viihteen kuvastojen sekä kansakunnan yhteneväisyyttä korostavien symbolien, kuten Amerikan lipun ja urheilusankareiden avulla.
Esillä on muiden muassa amerikkalaisia jalkapalloilijoita kuvaavia teoksia vastapareinaan mellakkapoliisit ja vangit. Yhdessä kuvassa amerikkalaispelaajat pitävät käsiään ylhäällä sankaruuden merkkinä, mutta eleen merkitys muuttuu katsojalle hänen nähtyään toisessa teoksessa kuvatun vankien rivistön, jolle käsien ylhäällä pitäminen ei merkitse samaa.
Nämä teokset ovat viime vuodelta ja niiden merkitykseen tuo uuden ulottuvuuden vähän aikaa sitten tapahtunut amerikkalaisten jalkapalloilijoiden kapina presidentti Donald Trumpia kohtaan. Jalkapalloilijat polvistuivat toisen polvensa varaan kansallislaulun aikana tukeakseen värillisten jalkapalloilijoiden rasisminvastaista elettä, jonka Trump oli tuominnut.
Longon teokset osoittavat näyttävästi, etteivät kansalliset symbolit, eleet ja sankarit ole vain kansakuntaa yhteneväistävää viihdettä ja rituaalia, ne ovat myös välineitä vallankäytössä ja aggressiivisessa mielipidevaikuttamisessa.
- Robert Longo 23.9.2017–14.1.2018 Sara Hildénin taidemuseossa
Kommentoi Facebookissa