MAATALOUS Muuruvedellä maidontuotantotilaa pyörittävät Kirsi, Jarmo ja Juha Nykänen ovat viimeiset viisi vuotta eläneet taloudellisesti rankkoja aikoja. Ongelman ytimessä ovat varsinkin Kirsi ja Jarmo, sillä Juha käy tilan ulkopuolella töissä.
– Itse tekemä virhe ruokinnassa, kaksi äärimmäisen huonoa kesää sekä tuottajahinnan pudotus olivat pommi meidän tilalle. Rämpimisestä huolimatta pyyhettä ei kuitenkaan heitetä kehään. Maajussin saappaista on vaikea luopua, Jarmo kiteyttää.
Erityisesti Kirsillä ja Jarmolla on tilaa kohtaan vahvat tunnesiteet, sillä vuonna 2003 tehty sukupolvenvaihdos oli Jarmon kohdalla unelmien täyttymys.
Agrologiksi kouluttautunut Jarmo toimi ennen maatalousyrittäjäksi siirtymistään kahdeksan vuoden ajan Pro Agrian yritys- ja talousneuvojana.
– Vuodet vieraan töissä antoivat hyvän pohjan ja ennen kaikkea laajan katsantokannan.
MTY Nykänen perustettiin samalla, kun tilalla vaihtui vallan valtikka. Tilasta puolet otti nimiinsä Jarmo ja toisen puolet jakavat keskenään velipoika Juha sekä Kirsi-emäntä.
Epäonnen aalto
Sukupolvenvaihdoksen aikoihin tilalla oli parikymmentä lypsävää sekä parsinavetta. Pikkuhiljaa tilaa ryhdyttiin laajentamaan ja vuonna 2007 maatalousyhtymässä otettiin käyttöön yhden lypsyrobotin pihatto. Samalla lehmäluku nousi kuuteenkymmeneen.
– Toiminta rullasi mukavasti ja jopa niin suotuisasti, että mietimme karjamäärän lisäämistä. Suunnitelmat jäivät kuitenkin ajatuksen asteelle, sillä talvella 2012–2013 tapahtui iso ruokintavirhe, jonka seurauksia maksamme vielä pitkään, Jarmo taustoittaa.
Epäonnea lisäsi entisestään myös tilan ulkopuolelta tulleet paineet, kuten maidon tuottajahinnan putoaminen sekä nurmirehun laatua ja määrää heikentäneet kesät.
– Hintalappu paketille oli niin kova, että se pisti kerralla talouden sekaisin. Elämme todella tiukkoja aikoja. Katteet ovat niin ohuet, että tilan kehittäminen on täysin joutokäynnillä. Jopa korjaavia toimenpiteitä joudutaan siirtämään. Tämä kertoo sen, että eteenpäin meneminen on täyttä rämpimistä.
Nykäsen tilalla ei ole lähdetty salaamaan kassakriisiä eikä sen syitä ja seurauksia. Oli virheliike, kuin lähdettiin muuttamaan ruokintaa.
– Meillä on ollut ja on edelleen aperuokinta, mutta virhe tapahtui siinä, kun muutimme robotilta syötettävän energiarehun valkuaispainotteiseksi ja lisäsimme apeseokseen viljaa. Virhe johti siihen, että samalla kun lehmien energiataso romahti, myös tuotokset lähtivät laskuun.
Korjausliikkeiden sarja
Alhainen energiataso sekä huonon kesän huonolaatuiset rehut aiheuttivat karjalle myös aineenvaihduntahäiriöitä sekä sorkkasairauksia, joten tila menetti rytäkässä myös hyvätuotoksisia lehmiä.
– Virheiden korjaaminen on kestänyt taloustilanteesta johtuen pitkään, mutta jos kaikki menee hyvin, niin tulevana talvena on nähtävillä jo tuloksia.
Korjausliikkeistä tärkein oli Jarmon mukaan ruokinnan palauttaminen entiselleen.
– Sen opimme, että robotilta tulevan rehun täytyy olla mahdollisimman energiapitoista. Lisäksi säilörehua ei tehdä liian aikaisin ja ensimmäinen sato on muutenkin ratkaisevin. Jos korjuu tapahtuu liian varhain, rehu on liian lehtevää ja kuituköyhää. Varsinkin aperuokinnassa kuitua täytyy olla riittävästi, Jarmo tietää kertoa.
Vaikeuksista huolimatta Nykäsen tilalla uskotaan tulevaisuuden kantavaan voimaan.
– Eläinmäärää täytyy saada nostettua, jotta litrat tankkiin lisääntyisivät. Tavoite on, että tilan kestävin leipäpuu on edelleen maidossa. Tämän eteen tulemme tekemään töitä ja onneksi tahtotila vaikeuksista huolimatta on edelleen olemassa.
Lue myös: Sami on erilainen poikamiesisäntä – ”Pelkään velkaa, mutta en työtä”
Kommentoi Facebookissa