SÄHKÖAUTOT Sähköautojen akkujen korjaamisen sääntely on aiheuttanut hämmennystä. Kansalaisaloite-palvelussa oleva adressi kertoo, että heinäkuussa 2026 julkaistu viranomaisohje on tehnyt riippumattomasta akkukorjauksesta käytännössä mahdotonta, vaikka EU-sääntely nimenomaisesti tunnustaa riippumattoman korjaamisen. Aloite on saanut muutamassa päivässä yli 70 000 allekirjoitusta.
Autoliitto toteaa, että sähköautojen ajoakkujen korjattavuudella on suuri merkitys koko sähköautokannan tulevaisuudelle. Suomen viranomaisten tuore ohje uhkaa vaikeuttaa korjaamista ja heikentää erityisesti käytettyjen sähköautojen kysyntää ja arvoa.
Lupa- ja valvontaviraston, Tukesin ja Traficomin yhteisen ohjeen mukaan ajoneuvon ajoakun kunnostaminen on korjaamista, jos työssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Ilman valmistajan ohjeita työ voidaan tulkita uudelleenkäytön valmisteluksi tai uudelleenvalmistukseksi, joihin liittyy selvästi tavallista korjaamista enemmän velvoitteita.
– Sähköauton ostajaa mietityttää, mitä tapahtuu, jos kallis ajoakku vaurioituu. Jos vähäinenkin vaurio voi tehdä autosta taloudellisesti korjauskelvottoman, vaikutukset näkyvät väistämättä käytettyjen sähköautojen kysynnässä ja arvossa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Ajoakku on sähköauton kallein yksittäinen osa. Jos sen korjaaminen on vaikeaa, kallista tai sääntelyn vuoksi epävarmaa, riski siirtyy auton omistajalle ja näkyy autojen hinnoissa. Epävarmuus voi samalla jarruttaa autokannan uudistumista.
– Autokannan sähköistymistä ei edistetä kasvattamalla kuluttajan taloudellisia riskejä. Myös ikääntyvä sähköauto on voitava korjata järkevin kustannuksin, Nieminen muistuttaa.
Viranomaisohjeessa vaurioituneen akun turvallisuus sidotaan vahvasti valmistajan ohjeisiin. Esimerkiksi vakuutusyhtiön lunastaman vaurioituneen ajoneuvon ajoakku voidaan ohjeen mukaan katsoa jätteeksi, jos korjaamisessa ei noudateta valmistajan ohjeita.
Suomen tulkinta vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa tiukalta. Esimerkiksi Saksasta tai Ruotsista ei ole löytynyt vastaavaa julkista viranomaisohjetta, joka johtaisi näin suoraan akun luokitteluun jätteeksi tai toiminnan katsomiseen uudelleenvalmistukseksi. Ruotsin ympäristöviranomainen on puolestaan katsonut vastaavien EU-sääntelyn rajanvetojen tarvitsevan lisätäsmennystä.
– Suomen ei pidä tehdä sähköautojen korjaamisesta kansallisella tulkinnalla vaikeampaa kuin EU-lainsäädäntö edellyttää. Viranomaisten on ratkaistava epäselvät rajanvedot eikä siirrettävä tulkintariskiä yksittäisille korjaamoille, Nieminen sanoo.
Autonvalmistajien on tarjottava myös riippumattomille korjaamoille riittävät tekniset tiedot ja diagnostiikkamahdollisuudet kohtuullisin ehdoin. Myös kilpailu varaosien osalta on varmistettava. Muuten vain valmistajan oma verkosto voi käytännössä pystyä korjaamaan akkuja.
– Turvallisuus ja kuluttajansuoja ovat välttämättömiä, mutta niistä ei saa muodostua perusteita kilpailun rajoittamiselle. Kuluttajalla pitää olla mahdollisuus kilpailuttaa korjaustyö ja varaosat useamman toimijan välillä, Nieminen painottaa.
Autoliitto korostaa autojen korjattavuutta käyttövoimasta riippumatta myös EU-tason edunvalvonnassaan. Sääntelyn ja ajoneuvojen suunnitteluvaatimusten on mahdollistettava yksittäisten komponenttien diagnosointi, vaihtaminen ja korjaaminen kustannustehokkaasti. Tämä tukee myös kiertotaloutta ja ehkäisee käyttökelpoisten akkujen ja niiden osien ennenaikaista romuttamista.
– Ajoakun kotelon vähäinen ulkoinen vaurio tai yksittäisen komponentin vika ei tulisi johtaa koko akuston uusimiseen, kuten nyt joissakin tapauksissa on käynyt, Nieminen sanoo.
– Sähköauton pitää olla normaali kestokulutushyödyke, jota voidaan huoltaa ja korjata myös sen ikääntyessä. Muuten käytettyjen sähköautojen markkina ei voi toimia terveellä tavalla, ja lopulta laskun maksaa auton omistaja.
Lue myös: Sähköautojen latauspisteet ovat yleistyneet – löytyy useammassa kuin joka kolmannessa taloyhtiössä
Kommentoi Facebookissa