KOTITALOUSVÄHENNYS Kotitalousvähennys on suomalaisille tuttu keino, joka kannustaa ostamaan palveluita. Erikoiskaupan liitto kertoo, että tutkimuksen mukaan 41 prosenttia suomalaisista on käyttänyt vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana.
Keväällä 2026 toteutettu Kotitalousvähennystutkimus kertoo, että kotitalousvähennys vaikuttaa suoraan suomalaisten päätöksiin ostaa palveluja. Kaikista vastaajista 38 prosenttia kertoo vähennyksen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran palvelujen ostopäätökseen. Niistä, joiden ostopäätökseen vähennys vaikuttaa, 56 prosenttia olisi jättänyt tai jättäisi jonkin palvelun ostamatta ilman kotitalousvähennystä.
– Kotitalousvähennyksestä käydään usein keskustelua sen kohdentumisesta eri tuloryhmille. Kyselytutkimuksen mukaan vähennystä on kuitenkin käyttänyt neljä kymmenestä suomalaisesta, ja jos katsotaan keskituloisia vastaajia, vähennystä on hyödyntänyt yli puolet. Kotitalousvähennys vaikuttaa konkreettisesti siihen, teetetäänkö työtä ja ostetaanko palveluja, sanoo Rakennus- ja sisustustarvikekauppa RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaaja.
Vähennystä käyttäneiden yleisin käyttökohde ovat putki-, sähkö- ja ilmanvaihtoasennukset tai -remontit. Vähennystä on käytetty laajasti myös keittiö- ja kylpyhuoneremontteihin, energiaremontteihin, kotitalous- ja siivouspalveluihin sekä julkisivu-, katto-, ikkuna- ja oviremontteihin.
Tutkimus osoittaa myös, että kotitalousvähennyksen tasolla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään. Lähes puolet suomalaisista, 47 prosenttia, kertoo lisäävänsä erittäin tai melko todennäköisesti kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttöä, jos vähennyksen määrä kasvaisi.
Lisäys näkyisi laajasti eri palvelualoilla. Palvelujen käyttöä lisäävistä 56 prosenttia ostaisi enemmän kotitalous- ja siivouspalveluja, 37 prosenttia keittiö-, kylpyhuone-, sauna- ja säilytystilojen remontteja ja 35 prosenttia maalaus- ja pintaremontteja. Noin neljännes lisäisi julkisivu-, katto-, ikkuna- ja oviremontteja, energiaremontteja sekä putki-, sähkö- ja ilmanvaihtotöitä.
Kotitalousvähennyksen taso on vaihdellut viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2025 alussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosentteja pienennettiin ja omavastuuta korotettiin. Tämän jälkeen hallitus päätti kevään 2026 kehysriihessä korottaa kotitalousvähennystä määräaikaisesti vuosille 2026 ja 2027.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennyksen potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Kun suomalaisilta kysyttiin, mikä kannustaisi käyttämään kotitalousvähennystä enemmän, 44 prosenttia toivoi vähennyksen näkyvän suoraan laskussa ilman erillistä hakemista. Kolmannes vastaajista haluaisi laajemman palveluvalikoiman vähennyksen piiriin ja 27 prosenttia nykyistä selkeämpiä ohjeita vähennykseen oikeuttavista palveluista.
Tutkimus nostaa esiin myös kotitalousvähennyksen merkityksen verollisen työn teettämisessä. Vaikka 92 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että palveluntarjoaja maksaa veronsa, vain 59 prosenttia tietää kotitalousvähennyksen edellyttävän palveluntarjoajan kuulumista ennakkoperintärekisteriin.
– Kotitalousvähennyksessä on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Vähennyksen pitää olla riittävän tuntuva, mutta samalla helppo ymmärtää ja mahdollisimman vaivaton käyttää. Samalla se kannustaa teettämään työn yrityksillä, jotka hoitavat veronsa ja muut lakisääteiset velvoitteensa. Siksi kotitalousvähennystä kannattaa tarkastella paitsi verovähennyksenä myös keinona vahvistaa palvelujen kysyntää, työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä, Vaaja sanoo.
Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian. Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2 087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.
Kommentoi Facebookissa