TERVEYS Suomessa jyllää jälleen flunssaa ja muita sairauksia. Moni pohtii, missä tilanteessa sairaslomalle pitäisi mahdollisesti jäädä.
Työterveyslääkäri ja suomalaisen työterveysyritys Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja Esa Halmesmäki uskoo, että korona-ajan jälkeen edelleen osittain jäädään liian herkästi pois töistä ja Suomessa tulisi käyttää enemmän työn keventämistä suoran sairausloman sijaan.
Halmesmäki muistuttaa, että etenkin asiantuntijatyö on murroksessa, ja moni asia tehdään nykyään istumalla tietokoneen ääressä etänä. Tällöin sairausloman kriteeri tulisi olla eri kuin esimerkiksi roska-autoa kuljettavan tai metsurin työtä tekevän.
– Ei ole olemassa täysin puhtaaksiviljeltyä nyrkkisääntöä, jolla voisi yksiselitteisesti sanoa, milloin sairausloma on perusteltu. Työ- ja toimintakykyä pitää aina peilata työterveyden kanssa suhteessa omaan työtehtävään: sama oire voi tarkoittaa toiselle täyttä työkykyä ja toiselle työkyvyttömyyttä, Halmesmäki toteaa.
Hänen mukaansa tänä päivänä sairaslomalle lähdetään monesti liian heppoisin perustein.
– Näin kärjistettynä, Suomen työterveysjärjestelmä on rakennettu niin, että työterveysyritysten etu on määrätä sairaslomaa ja tutkia niin paljon kuin pystyy. Siitä on tullut vähän tällainen rahantekokone tietylle työterveyden parissa toimivalle porukalle.
Tällä hetkellä eniten sairaslomia tulee nimenomaan lyhyistä poissaoloista.
– Uskallan väittää, että osa näistä on sellaisia, joissa työtehtävä voitaisiin yhä suorittaa kevennetysti.
Halmesmäen mukaan orastava tunne siitä, että on tulossa kipeäksi, ei ole syy hakea sairauslomaa. Työterveyden tehtävä ei ole myöskään arvioida surun vaikutusta. Halmesmäki on sitä mieltä, että läheisen tai esimerkiksi lemmikin kuolema ei lähtökohtaisesti ole automaattinen sairausloma.
– Nämä ovat jokaiselle elämän varrella todella raskaita ja ikäviä paikkoja, ja jokainen käsittelee ne tavallaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti mielestäni ei ole terveydenhuollon tehtävä arvioida tässä työkykyä. Työterveys arvioi tilannetta oireiden mukaan, ja suru ei kuitenkaan ole sairaus. Tämä on asia, joka on lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan välillä, ja sitä voivat ohjata esimerkiksi työehtosopimukset.
Eräs parhaista keinoista laskea yrityksen sairauslomapäiviä on Halmesmäen mukaan johtamisen kehittäminen. Kun työpaikalla viihdytään, se kaiken datan perusteella vähentää sairauslomapäiviä. Mikäli työpaikka tai esihenkilö koetaan ahdistavaksi, kynnys hakea sairauslomaa yleensä madaltuu.
– Työpaikkojen näkökulmasta jo nyt suurin kulu ovat lyhyet sairauslomat, joten kehottaisin kaikkia pohtimaan johtamista ja työkulttuuria myös tästä näkökulmasta, Halmesmäki neuvoo.
Kommentoi Facebookissa