SÄHKÖPOTKULAUDAT Sähköpotkulaudat ovat nousseet suomalaisten kaupunkikeskustojen näkyviksi ja kiistaa aiheuttaviksi kulkuvälineiksi. Ristiriitoja herättävät niin liikennesäännöistä piittaamaton ajaminen jalkakäytävillä, kulkuväyliä tukkivat laitteet kuin vuokralautojen käyttäjien omat onnettomuudet ja vakavat vammat.
Eurooppalaisista suurkaupungeista esimerkiksi Pariisi on kieltänyt vuokrattavat sähköpotkulaudat häiriöiden vuoksi. Kööpenhamina luopui vuokrattavista laudoista muutama vuosi sitten, mutta palautti ne uudelleen käyttöön entistä tiukemmilla rajoituksilla. Helsingin metro- ja juna-asemille esitetään omia sähköpotkulautojen pysäköintialueita tulevaksi kesäksi.
Vanha Rauma valittiin aikoinaan Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta pohjoismaisesta puukaupungista. Satakunnan suosituin turistikohde houkutteleekin runsaasti vierailijoita, siellä asutaan, eletään ja käydään kauppaa ympäri vuoden.
Kaupungin pittoreski sydän ei ole välttynyt skuuteilta, myös täällä vuokrattavat sähköpotkulaudat lojuvat kapeilla jalkakäytävillä aiheuttaen vaaratilanteita, lastenvaunuja työntävät ja liikuntarajoitteiset henkilöt joutuvat esteiden johdosta kulkemaan ajoradoilla.
Lokakuussa 2023 jalankulkija kaatui Vanhan Rauman vilkkaimmalla liikekadulla Kuninkaankadulla kulkuväylän tukkineisiin raskaisiin metallisiin sähköpotkulautoihin. Kyseisistä saksalaisista Tier-vuokralaudoista oli toki tehty jo häiriöilmoitus, ainoalla annetulla tavalla, verkkosivuston robotin kautta. Häiriön poistamisen sijaan operaattori toi lisää lautoja, jotka eivät näin olleet edes kuluttajien pysäköimiä.
Kaatunut nainen selvisi onnekkaasti vain kolhuilla. Kunnossapitolaki edellyttää kuitenkin tontinomistajan ilmoittavan viipymättä kunnalle tai poliisille liikennettä vaarantavista puutteista. Sähköpotkulaudat siirtyivät seuraavaan kadunkulmaan, lopulta ne päätyivät jalkakäytävän ulkopuolelle, kadulle. Laudat sijaitsivat osin sadekouruissa, ohjaustankoja ajoväylälle ulottuen ja portin edessä estäen kiinteistön jätehuollon.
Kiinteistönomistaja ilmoitti, että jos turvallisuutta vaarantavia potkulautoja ei viimein viedä pois, ne joudutaan siirtämään asunto-osakeyhtiön toimesta ja laiminlyönnistä laskutetaan kaupunkia. Helsingin kaupunki perii varastoon siirretystä potkulaudasta 60 euron siirtomaksun, lähisiirrosta 55 euroa.
Rauman kaupunki on Vanhan Rauman tienpitäjä ja vastuussa kulkijoiden turvallisuudesta. Teknisen toimialan suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja kieltäytyi yllättäen toimimasta millään tavalla.
– Sähköpotkulautatoiminta on markkinaehtoista.
Perustelu on täysin järjetön. Myös Vanhan Rauman yritykset toimivat markkinaehtoisesti, ja ne joutuvat noudattamaan lakeja sekä kaupungin asettamia määräyksiä.
Vaaran suhteen ei ole merkitystä sillä, onko se aiheutunut kaupallisesta, vapaaehtoisesta, yleishyödyllisestä tai yksityisen henkilön toiminnasta. Toki yrityksillä ja yksityisillä on vastuu tekemisistään, mutta sääntöjen rikkomisella on myös seurauksensa.
Kaupunginhallitus yhtenäisti määräykset
Laki ajoneuvojen siirtämisestä takaa, että kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi toimittaa lähi- tai varastosiirron välittömästi, jos ajoneuvosta aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle, huomattavaa haittaa tien käytölle tai muulle liikenteelle tai kulkuväline on pelastustiellä.
Vanhassa Raumassa vuokrattaville sähköpotkulaudoille on määrätty nopeusrajoitukseksi 15 km/h, jolloin ne rinnastetaan polkupyöriin. Sähköpotkulaudasta on kuitenkin mahdotonta ulkoisesti havaita, onko sen nopeus jopa 25 km/h vai onko se rakenteellisesti nopeusrajoitettu, sillä rajoitus tehdään GPS-tekniikalla.
Rauman kaupunginhallitus onkin jo 7.3.2022 päättänyt, että siirtokehotusten laiminlyönnin jälkeen kaupunki voi viedä haittaa aiheuttavat ja alueiden normaalin käytön estävät vuokrattavat sähköpotkulaudat kaupungin varastoon ja perii siirto- sekä säilytyskustannukset vuokraoperaattorilta. Vanhassa Raumassa ei näin ollen voi liikkua samankaltaisia sähköpotkulautoja, joihin kuitenkin kohdistettaisiin eri säännöt.
Mutta kuka kaupungilla vastaa häiriöitä tai vaaraa kulkuväylillä aiheuttavien sähköpotkulautojen siirrosta varastoon, kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti?
Pajuoja ei vastaa mitään. Sama kysymys esitetään hänen esimiehelleen, kunnallistekniikan johtaja Jaakko Aerilalle. Aerila ei vastaa mitään. Kysymys esitetään viranhaltijoille myös Rauman kaupungin kirjaamon kautta, mutta kukaan ei vastaa mitään.
Sähköpotkulautojen ongelmia yritetään rajoittaa myös muissa kaupungeissa kuin Raumalla. Naapurikaupunki Porissa tekninen lautakunta on tehnyt vastaavan päätöksen häiriölautojen siirrosta. Teknisen toimialan liikenneinsinööri Eija Riihimäki vahvistaa, että Porissa kaupunki voi siirtää häiriötä aiheuttavat sähköpotkulaudat ja veloittaa siirrosta aiheutuneet kulut. Riihimäki kokee kuitenkin vaikeudeksi olemattomat resurssit.
Riihimäki näkee ongelmana myös sanktioiden puuttumisen, sillä Porissa osa vuokrausfirmoista ei huolehdi riittävästi nopeusrajoituksista. Myös taloyhtiöiltä on tullut valituksia, että sähköpotkulautoja on koottu kiinteistöjen alueille.
– Sanktiolla olen tarkoittanut nimenomaan sakkoa, joka on eri asia kuin kulujen korvaaminen.
Kaupunki voi toki sähköpotkulaudan siirron yhteydessä ilmoittaa asiasta poliisille. Helsingissä poliisi on valvonut ratsioissa sähköpotkulautoja ja antanut kymmeniä liikennevirhemaksuja päivässä muun muassa jalkakäytävällä ajamisesta.
Kuka kaupungissa käyttää valtaa?
Kun jalankulkija kaatui Vanhassa Raumassa sähköpotkulautoihin, samoihin aikoihin uutisoitiin tapauksesta, jossa nuori nainen sai lähes kahden miljoonan euron korvaukset liikenneonnettomuudessa aiheutuneesta aivovammasta. Vakuutusyhtiöt etsivät korvauksille myös maksajia ja tehtyjä päätöksiä on siksi syytä noudattaa.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialatoimialajohtaja Ville Lehmuskoski kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että jos jotain ikävää tapahtuu ja joku menehtyy tai loukkaantuu, seuraukset voivat olla vakavia.
”Ohjeiden ja säännösten vastaiset teot saattavat tarkoittaa syyllistymistä rikokseen, jolloin seuraamukset kohdistuvat lakia rikkoneeseen viranhaltijaan henkilökohtaisesti.”
Kuntaliitto puolestaan muistuttaa, että myös luottamushenkilö voi olla vahingonkorvausvastuussa virheellisen menettelyn aiheuttamasta vahingosta. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä.
Näyttää siltä, että vuokrattavia sähköpotkulautoja ei valvota millään tavalla Vanhassa Raumassa. Pajuoja ja Aerila eivät suostu edes tekemään valituskelpoista päätöstä siitä, että kaupunki kiistäisi vastaavansa sähköpotkulautojen siirtämisestä. ”Markkinaehtoisuus” taikasananaan Aerila hylkäsi asunto-osakeyhtiön esittämän siirtolaskun, jota sinänsä ei ole edes pyydetty maksatukseen. Kyse ei siis ole rahasta, vaan asunto-osakeyhtiö haluaa toimintaan yksiselitteisen ohjeistuksen.
Asunto-osakeyhtiön viisisivuisessa oikaisuvaatimuksessa eritellään kaikki tapaukseen vaikuttavat lainkohdat, mutta Aerila sivuuttaa kaiken ylimielisesti toteamalla vain, että ”oikaisuvaatimuksessa ei ilmene uusia seikkoja”. Oikaisusta eivät piittaa myöskään teknisen toimialan toimialajohtaja Tomi Suvanto tai tekninen valiokunta, jotka eivät nekään vaivaudu kertomaan, miksi viranhaltijan ei tarvitse noudattaa kaupunginhallituksen päätöstä.
Viranhaltijan kieltäytyminen vastaamasta tai perustelemasta päätöstä rikkoo selkeästi hyvän hallinnon perusteita, mutta virkamies voi huoletta tehdä niin, sillä hallintolain rikkomisesta ei rangaista. Kaupunkilaisen oikeusturva onkin olematon. Tehtyä hallintokantelua voi seurata kuukausien kuluttua ainoastaan viranhaltijan opastus ja kunnallisvalitus voi vain kumota päätöksen, mutta kumpikaan ei ratkaise ongelmaa.
Rauman kaupunginhallitus on kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttävän kaupunginvaltuuston valitsema toimielin. Vuokrattavien sähköpotkulautojen suhteen Vanha Rauma on kuitenkin kuin Villi Länsi, jossa virkamiehet ovat kaapanneet vallan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi on ainoana tahona reagoinut asiaan ja luvannut selvittää, miksi viranhaltija ei noudata kaupunginhallituksen päätöstä.
Ehkä jonain päivänä vielä selviää, kuka on pikkukaupungin sheriffi, virkamies vai valtuutettu.
Lue myös: Tässä on Suomen kapein katu – kun Kitukränn kisasi Kissanpiiskaajankujan kanssa
Kommentoi Facebookissa