Tässä on Suomen kapein katu – kun Kitukränn kisasi Kissanpiiskaajankujan kanssa

Pituutta Kitukrännillä on vain noin 60 metriä ja se yhdistää kaksi Vanhan Rauman valtaväylää, Kuninkaankadun ja Kauppakadun.

Maailmanperintökohteessa sijaitseva kapea Kitukränni yhdistää kaksi Vanhan Rauman valtaväylää, Kuninkaankadun ja Kauppakadun. (Kuva Kari Kallonen)

Vanhassa Raumassa vastattiin järeästi 40 vuotta sitten Kristiinankaupungin haasteeseen.

MATKAILU Vanha Rauma on Suomen ensimmäinen UNESCOn maailmanperintökohde vuodelta 1991 – Suomenlinna sai saman statuksen samassa kokouksessa, mutta lueteltiin aakkosissa vasta Old Rauman jälkeen, joten peli on raumalaisten mielestä siinä mielessä harvinaisen selvä.

Raumalaisilla oli 1800-luvun lopulla ajoittain jopa Suomen suurin purjelaivasto, jonka tuomaa vaurautta käytettiin Pohjoismaiden suurimman puukaupunkialueen koristeluun ja kunnostamiseen. Purjelaivat toivat kaukaisilta meriltä myös mausteita ja paarlastina outoja kasveja, rauman giäl on myös saanut vaikutteita merimiesten mukana niin ruotsista, englannista kuin virostakin, venäjästä ja jopa ranskasta.

Rauman pitsi ja pitsinnypläys mainitaan historiankirjoissa jo 1740-luvulla, merimiesten tuoma taito sekin. Tällä viikolla Vanhassa Raumassa vietetään Pitsiviikkoa, kuten on tehty kohta jo 50 vuoden ajan.

Eikä tässä vielä kaikki, Vanhassa Raumassa on Suomen kapein katu, Kitukränn. Pituutta kadulla on vain noin 60 metriä ja se yhdistää kaksi Vanhan Rauman valtaväylää, Kuninkaankadun ja Kauppakadun. Molemmissa päissä on kyltissä käyttäytymisohje tullin kautta tulleille. Katu esiintyy kartoissa jo 1700-luvulla.

Järkytys oli siksi suuri 40 vuotta sitten, kun Kristiinankaupunki julisti, että heidän Kissanpiiskaajankujansa on Suomen kapein katu. Kun uutispommi iski vuonna 1977, vääryyden oikaisemisen otti hoitaakseen Rauman Kilta. Jouko Nummelan kirja Rollaattorilla runtsalle kertoo, kuinka arvovaltainen ja luotettava lähetystö mittasi Kitukrännin leveyden, tarkasti ja moneen kertaan.

Kitukränn oli kapeimmalta kohdaltaan 263,4 cm kapea. Sitten lähdettiin Kristiinankaupunkiin, jossa olikin jo Suupohjan Sanomien toimittaja kameroineen ja lehtiöineen odottamassa puukaupunkialueella. Merenrantaan päättyvän Kissanpiiskaajankujan nimi tulee myös purjelaivojen aikakaudelta, jolloin merimiehiä saatettiin rangaista piiskaamalla yhdeksänhäntäisellä ruoskalla.

Ja niin siinä kävi, että Kissanpiiskaajankujan leveydeksi mitattiin 296,9 senttimetriä, eroa Kitukrännin hyväksi tuli 33,5 senttiä. Yle Areenassa nähtävissä olevassa 21.1.1975 tehdyssä ohjelmassa Kitukrännin leveydeksi selostaja kertoo vain 213 senttiä, mutta Ylellä nyt on ollut aika ajoin vaikeuksia toden ja tarun kanssa, kuten voimme lukea tästä.

Kristiinankaupungin harmiksi vielä naantalilaiset ilmoittivat oman Kristiinankatunsa kapeammaksi, mutta se onkin jo toinen juttu.

  • Kirjoittaja asuu Vanhassa Raumassa
Kitukrännin molemmissa päissä on kyltissä käyttäytymisohje "tullin kautta tulleille".
Kitukrännin molemmissa päissä on kyltissä käyttäytymisohje ”tullin kautta tulleille”. (Kuva Kari Kallonen)

Kommentoi Facebookissa