MEDIA Juhannuksen jälkeisenä maanantaina 26.6.2017 Ylen pääuutislähetyksessä uutisankkuri Marjukka Havumäki kertoi hallituksen sote-ongelmista perustuslain kanssa. Se ei ollut mitenkään yllättävää, mutta lähetyksen puolivälissä sotahistoriaa tuntevat katsojat saattoivat epäillä, olivatko selvinneet juhannuksesta vielä ollenkaan.
Ylen toimittaja raportoi sinänsä mielenkiintoisesta Huuhkanmäen sotahistoriallisesta museosta Venäjän Lahdenpohjassa. Museo oli perustettu rajan taakse jääneeseen Huuhanmäen kasarmiin ja sen luolastoon. Kävijät eivät olleet oikein löytäneet vielä museota, puolentoista vuoden aikana siellä oli käynyt johtajan mukaan 15 000 ihmistä.
Nyt julkisuutta oli reilusti luvassa, kun valtakunnallisessa televisiolähetyksessä kerrottiin museon sotahistoriallisesta löydöstä, venäläisten talvisodan alla kouluttamista sotahirvistä. Hirviä oli koulutettu peräti 1 500 luontokappaletta ja niiden sarviin yritettiin kiinnittää jopa Degtarjev-pikakivääreitä.
Sotahirville oli laadittu myös oma ohjesääntö. Toimittaja, poliittisen historian dosentti, käytti kuitenkin hieman sotahistoriallista sordiinoa toteamalla, että sotahirviä ei tiettävästi ole käytetty taisteluissa suomalaisia vastaan.
Sankarilliset sotahirvet talvisodassa
Reilua kahta viikkoa myöhemmin Iltalehden toimittajalla ei rajoitteita enää ollut. Iltapäivälehti rakensi 13.7.2017 pääkantensa ja myyntilööppinsä kohu-uutiseen – Neuvostoliitto koulutti satoja sotahirviä Suomea vastaan.
”Vuosina 1932–1937 Volossovan piirin erikoiseläintarha numero 3:n noin sata työntekijää onnistui tekemään lähes mahdottomasta mahdollisen.”
Koulutettuja sotahirviä oli jutun mukaan vuonna 1939 jo mainitut 1 500 ja puna-armeija kesti talvisodan alun juuri hirvien ansiosta. ”Erikoistekniikan” avulla hirvet koulutettiin tottelemaan tiettyjä käskyjä. Hirvet tunnistivat myös suomen kielen.
”Ne osoittautuivatkin varsin taitaviksi ja erottivat suomen kielen jopa noin kilometrin päästä.”
Sotahirvien taru päättyi, kun saksalaisten ammus osui silloisen Leningradin lähellä sijaitsevaan erikoiseläintarhaan ja se paloi maan tasalle.
– Kun suomalaismedia alkoi kirjoittaa museostamme, kävijämäärä on kasvanut huomattavasti. Suomalaisia turisteja on alkanut tulla joukoittain, Elvira Simasheva saattoi kuitenkin iloita.
Uutinen paljastuu aprillipilaksi
Tarina on hauska, mutta se meni pilalle kun faktat tarkistettiin. Facebookin suljetussa Sotahistoriallisessa keskusteluryhmässä huomattiin, että eräs museon kuvalöydöistä oli tökerösti manipuloitu. Ratsuväkijoukon kärjessä etenevä hevonen oli kuvankäsittelyllä muutettu hirveksi.
Ryhmään kuuluva Helsingin Sanomien sotatieteisiin erikoistunut toimittaja välitti tiedon siitä, että koko tarina sotahirvistä oli uusiin mittasuhteisiin kasvanut Popular Mechanics -nimisen julkaisun venäjänkielisessä versiossa ollut aprillipila vuodelta 2010.
Samaan aikaan tutkija Veli-Pekka Kivimäki päätyi samaan lopputulokseen. Kivimäki on kuulunut Bellingcat-ryhmään, joka on pala palalta pystynyt todentamaan jopa surullisenkuuluisan Buk-ohjuslavetin matkan Venäjältä Itä-Ukrainaan ja takaisin.
Päivän Lehti uutisoi uutisankan tässä, sekä manipuloidun kuvan että myöhemmin aprillipilan, ja lähetti sekä Ylelle että Iltalehdelle oikaisupyynnön lähdelinkkeineen.
Uutisankkaa ei suostuta oikaisemaan
Uutisoinnissa tapahtuu aika ajoin virheitä jokaiselle medialle, ja ne on helpoin hoitaa yksinkertaisesti oikaisemalla asia mahdollisimman pikaisesti, ennen kuin uutisankka alkaa elää omaa elämäänsä.
Yllättäen Iltalehti ei suostunut oikaisemaan uutista. Toimittaja selitti olevan muita ”muistiinpanoja ja valokuvia”, ja vaati oikaisun sijaan Päivän Lehteä muuttamaan ”virheellisen juttunne todellisuutta vastaavaksi”.
Venäläisen museon edustaja sai myös selittää Iltalehdelle, kuinka hirvikuva olisikin alkuperäinen, ja hevoskuva manipuloitu. Pettämätön logiikka ei kuitenkaan selitä sitä, miksi hirvikuvassa ratsuväen lipusta on numero ja tunnisteet sutattu tunnistamattomiksi, hevoskuvassa ne ovat selkeitä.
Yleisradion toimittaja huomautti, että Popular Mechanics ei ollut häneen lähteensä, niin kuin ei ollutkaan vaan Huuhkanmäen sotamuseon lähde, josta Yle sai tietonsa.
Hirvifarmeja oli myös ylipäätään olemassa, ja todisteena sotahirvistä olisi myös kuva ”hirvellä ratsastavasta naissotilaasta”. Myöskään Yle ei suostunut oikaisemaan uutisankkaa.
Ruokolahden leijonasta sotahirviin
On vaikea kuvitella, että Yle tai Iltalehti oikeasti uskoisi puna-armeijan kouluttaneen talvisotaan 1 500 sotahirveä, puhumattakaan niiden osallistumisesta taisteluun. Molempien medioiden olisi kuitenkin täytynyt oikaista uutisankka JSN:n ohjeiden mukaan:
”Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.”
Yleisradio olisi joutunut julkaisemaan oikaisun pääuutislähetyksessään, Iltalehti kannessaan. Muistissa varmasti oli vielä lokakuussa 2012 kollegoiden virnuilua kerännyt keksitty ”Nazisin taistelu”, MTV:n uutisoima käännöskukkanen, kun alkuperäisessä tekstissä vain taisteltiin natseja vastaan eli ”fighting the Nazis”.
Oman säväyksensä antoi myös se, että vuonna 1992 uutisoidusta Ruokolahden leijonasta oli kulunut tasan 25 vuotta. Ruokolahden leijona rinnastettaisiin eittämättä sotahirviin, joten vaikeneminen tuntui varmasti houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Toden ja tarun sekoitus
Onnistunut aprillipila on helpoin tehdä niin, että tarinaan sekoitetaan mahdollisimman paljon todellisia asioita, jolloin keksitystä tarinastakin löytyy ”todisteita”. Päivän Lehti käytti samaa tekniikkaa omassa suositussa aprillijutussaan ”Hän on oikea Tuntematon sotilas – Väinö Linnan salaisuuden paljastanut kirje löytyi purkutalosta!”, jonka löydät tästä.
Hirviä on todellakin haaveiltu – epäonnistuneesti – sotilastoimintaan jo Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n aikoihin, ehkä jopa 1500-luvulta asti, tarina on hieman erilainen aina kertojansa mukaan. Armeijan avuksi on myös historian koitossa ideoitu lukuisia eläimiä, aina norsuista lepakoihin.
Iltalehti nimeää sotahirvien isäksi neuvostoliittolaisen eläintieteilijän Petr Manteifelin – nimen kirjoitusmuoto vaihtelee kyrillisistä kirjaimista johtuen – joka on kuin onkin ollut olemassa ja toiminut muun muassa moskovalaisen turkisinstituutin johdossa. Manteifelin julkaistuun tuotantoon ei biografioissa kuitenkaan kuulu tutkimusta sotahirvistä.
Hirvifarmeja on myös olemassa vielä tänäkin päivänä, esimerkiksi Kostroman hirvifarmi Venäjällä. Hirvet olivat surkeita vetojuhtia, farmien tarkoitus onkin ollut lähinnä maidontuotanto ja jalostus.
Aselaatikon läpi paistaa koivu
Huuhkanmäen sotahistoriallisen museon ”löytämät” kuvat ovat pääosin Popular Mechanicsin aprillipilaan tehtailtuja. Kuvat aseistetuista hirvistä ovat manipuloituja, esimerkiksi vasan selässä olevan aselaatikon läpi paistaa takana oleva koivu. Kaksi esitetyistä kuvista on oikeita, mutta niiden selite ei.
Neuvostoliitossa sodan jälkeen vuonna 1949 lihan ja maidontuotantoa varten perustetulla Pechora-nimisellä hirvifarmilla oli 14 korkeintaan kolmen vuoden ikäistä kesyä hirveä. Yleisradion ratsastava ”naissotilas” – jolla ei ole univormua tai mitään sotilaallisia tunnuksia – onkin ilmeisesti farmin työntekijä, jonka kuva löytyy Pechoran ensimmäisen johtaja Eugene Knorren venäjänkielisestä julkaisusta vuodelta 1969.
Ylen Huuhkanmäen sotahistorialliselle museolle kreditoima kuva Mannerheimistä löytyy taas suomalaisesta SA-kuvan arkistosta, se on ilmaiskuva Suomen puolustusvoimien kuva-arkistosta.
Ylen sekä Iltalehden viittaama hirvitarhan johtajan Mihail Gluhovin laatima ”ohjesääntö” hirvien käytöstä puna-armeijan ratsuväen osastoissa on jälleen Popular Mechanicsin tehtailema kantta myöten. Muokkauksen huomaa kuvaa suurentamalla.
Aprillipila jatkaa aprillipilaa
Iltalehden mukaan sotahirvet loivat kauhua suomalaismetsästäjiin vielä talvisodan jälkeenkin.
– Hirvet eivät huomioineet aseiden laukauksia millään tavalla, vaan hyökkäsivät raivokkaasti metsästäjien kimppuun, kun ne kuulivat suomenkielistä puhetta, museon työntekijä Elvira Simasheva kertoi Iltalehdelle.
Tämä tarina ei löydy Popular Mechanicsin aprillipilasta, ja Iltalehden toimittaja vetoaakin muihin lähteisiin. Esimerkiksi venäjänkielisellä Fishki.net-sivustolla kerrotaankin sama tarina kuin Popular Mechanicsin aprillipilassa, mutta jatketaan sitä kuvailemalla kuinka leirin räjähdyksestä lähimetsiin selvinneet hirvet eivät olleet unohtaneet sotilaskoulutustaan, vaan hyökkäsivät edelleen suomalaisten kimppuun.
Fishki.netin tarina on julkaistu 1.4.2015, aprillipäivänä.
Varmuuden vuoksi Otavamedian Outdoor-lehtien päätoimittaja Petri Korhonen twiittasi käyneensä läpi Metsästys & Kalastus -lehden 106 vuoden arkistot. Myös hänen selvityksensä tulos oli, että sotahirvet on aprillipila ja vastuullisen median tulisi oikaista uutisankkansa.
Laatumedian ja valemedian ero?
Maaliskuun 1. päivänä 2016 Päätoimittajien yhdistys julkaisi julkilausuman ”Luotettavan median puolesta”, jossa päätoimittajat sitoutuvat oikeisiin tietoihin sekä ”kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme”.
”Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta.”
Päivää ennen Iltalehden sotahirviuutista Yleisradio järjesti Porin SuomiAreenassa paneelikeskustelun aiheesta ”Onko totuus valintakysymys – ja voiko mediaan luottaa?”.
Yleisradion päätoimittaja Riikka Venäläinen totesi, että vaihtoehtoinen fakta on yhtä kuin vale. MTV:n Merja Ylä-Anttila taas korosti, kuinka luotettava media sitoutuu muun muassa Julkisen sanan neuvostoon ja virheiden asialliseen oikaisuun.
– Ehkä tärkeimpiä eroja siinä, että mikä on laatumedia ja mikä valemedia on se, että virheet korjataan ja oikaistaan.
Iltalehden päätoimittaja lupasi tutkia sotahirviuutisen ja palata asiaan viime keskiviikkona. Niin ei käynyt, vaan samana päivänä lehti julkaisi uuden uutisankan. Nyt suomalaismuseo olisi löytänyt talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän ”ennennäkemättömän ja omin käsin kirjoittaman talvisodan aikaisen päiväkirjan”. Päivän Lehden jutun asiasta löydät tästä.
Iltalehden uutisesta kertoi myös MTV. Lienee jo selvää, että kumpikaan medioista ei ole oikaissut artikkeliaan.
Lue myös: Se on nyt lopultakin siinä – sotahirvet toivat Ylelle ja Iltalehdelle JSN:n langettavat päätökset
Kommentoi Facebookissa