Se on nyt lopultakin siinä – sotahirvet toivat Ylelle ja Iltalehdelle JSN:n langettavat päätökset

Tämän kesän Ruokolahden leijonaksi nousi Yleisradion ja Iltalehden uutisankka talvisodan tarunhohtoisista sotahirvistä.

Tämän kesän Ruokolahden leijonaksi nousi Yleisradion ja Iltalehden uutisankka talvisodan tarunhohtoisista sotahirvistä puna-armeijassa. (Kuva Fotolia)

Päivän Lehden paljastamaa tämän kesän uutisankkaa oli harvinaisen vaikeaa ampua alas.

SOTAHIRVET Se ei ollut Ruokolahden leijona eikä edes Liekki-sonni, kauniilla kielikukkasella tämän kesän lepattavasti lentävä uutisankka oli sotahirvet. Muistattehan nuo hirmuiset 1 500 puna-armeijan kouluttamaa hirveä, jotka hyökkäsivät suomalaisten kimppuun ja joiden sarviin oli kiinnitetty konetuliaseita?

Kyseessä oli sekä Yleisradion että Iltalehden julkaisema venäläinen aprillipila, jossa venäläisen sotamuseon avittamana käytettiin sekä mielikuvitusta, ripausta todellisia tapahtumia että manipuloituja kuvia. Aprillipilan pystyi tarkistamaan jo alkuperäisestä venäjänkielisestä Popular Mechanics -julkaisusta Google-kääntäjällä. Päivän Lehti paljasti koko asian tässä.

Silti Yle tai Iltalehti eivät suostuneet korjaamaan valeuutistaan – Iltalehden jutun kirjoittanut toimittaja vaati jopa Päivän Lehteä korjaamaan ”omaa virheellistä juttuanne vastaamaan todellisuutta”. Yleisradio ei myöskään aluksi uskonut, että he ovat täydellisesti erehtyneet.

Päivän Lehti aloitti – rehellisesti sanottuna – molempien arvostettujen valtamedioiden tiukan painostamisen, jotta ne korjaisivat artikkelit asianmukaisesti JSN:n edellyttämällä tavalla. Väärää tietoa oli kuitenkin lähes mahdotonta saada oikaistua, kuten kerroimme tässä.

Lopulta molemmat mediat sen tekivät, ilmeisen pitkin hampain, sillä erityisesti Iltalehden jutuista jäi edelleen se käsitys, että sotahirvet kuitenkin olisivat tavallaan totta.

Uutisankkuri Matti Röngän ilme paljastaa, että seuraavaksi kerrotaan jotain menneen pieleen sotahirviuutisoinnissa.
Uutisankkuri Matti Röngän ilme paljastaa, että seuraavaksi kerrotaan jotain menneen pieleen Ylen sotahirviuutisoinnissa. (Kuvakaappaus Yle Uutiset)

Julkisen sanan neuvosto teki eilen päätökset, joissa se ei joutunut edes äänestämään. Sekä Yleisradio että Iltalehti saivat allekirjoittaneen kantelun perusteella langettavan päätöksen seuraavien Journalistin ohjeiden kohtien perusteella:

• JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
• JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
• JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
• JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
• JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Ainoastaan yhdestä esitetystä kohdasta molemmat mediat selvisivät. Siitä, että myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Vaikka Päivän Lehti tarjoili sekä Ylelle että Iltalehdelle kaikki faktat tarjottimella, ne korjasivat juttuansa niin, että haastattelivat professori Dmitri Frolovia – joka toki kertoi samat tiedot.

JSN linjaa, että Journalistin ohjeet tai periaatelausuma eivät edellytä mainitsemaan, missä kaikkialla aihetta on aiemmin käsitelty. Tämä on kuitenkin ollut alalla kirjoittamaton sääntö, jota tässäkin tapauksessa Yle osittain noudatti.

Sotahirvien tarun perustuminen aprillipilaan pitäisi olla kaikille viimeistään nyt selvä asia. Vastineensa lopussa Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala kuitenkin esittää oman versionsa.

– Toisin kuin kantelija väittää kaiken ei tiedetä olevan aprillipilaa. Kuten yllä on todettu, puna-armeijalla oli hirviä, joita käytettiin sotatarkoituksiin. Se, onko kyseessä sotahirvi vai ei, on tulkintakysymys.

  • Päivän Lehti noudattaa Journalistin ohjeita, mutta ei ole JSN:n jäsen

Lue myös: YLE ja Iltalehti uskovat yhä sotahirviin – näin suomalaisia höynäytettiin venäläisellä aprillipilalla

Kommentoi Facebookissa