Tarkka-ampuja Simo Häyhä ei pitänyt ”talvisodan päiväkirjaa” – teksti on kirjoitettu sodan jälkeen

SOTAHISTORIA Viime aikoina lehdistössä on suurennettu otsikoihin yllättäviä sotahistoriallisia paljastuksia. Venäjällä sijaitseva Huuhkanmäen sotahistoriallinen museo nosti esille venäläisten kouluttamat 1 500 sankarillista sotahirveä, joita ilman puna-armeija olisi hädin tuskin selviytynyt talvisodassa.

Päivän Lehti paljasti kyseisen uutisankan vuosia vanhaksi aprillipilaksi, joka nyt sai uutispulassa kärvistelevässä Suomessa uuden elämän kansilehdillä. Artikkelin asiasta löydät tästä ja tästä.

Tuskin sotahirvet ehtivät edes kirmata kesälaitumille, kun Iltalehti kertoi Kollaa ja Simo Häyhä -museon Rautjärvellä saaneen käsiinsä talvisodan legendaarisen tarkka-ampuja Simo Häyhän ”ennennäkemättömän ja omin käsin kirjoittaman talvisodan aikaisen päiväkirjan”.

Päiväkirja olisi löytynyt vasta tänä vuonna sukulaisten laatikoista. Kuvien perusteella huomiota herätti kuitenkin se, että ”päiväkirja” näytti olevan hyvässä kunnossa, vaikka sitä on pitänyt kirjoittaa lähes 80 vuotta sitten talvisessa teltassa ja korsuissa.

Samoin kansilehdellä lukee Simo Häyhän nimen lisäksi ”Sotamuistoja 13/11 1939–13/3 1940”. Talvisota syttyi vasta 30.11.1939, joten Häyhän olisi täytynyt aavistaa sodan syttyminen.

Päiväkirjaa ei ollut

Sotahistoriaan erikoistuneen Revontulen kustantaja Tapio Anttila on tavannut Simo Häyhän. Hän vieraili Ruokolahdella lokakuussa 1999 yhdessä kirjailija Petri Sarjasen kanssa, jolta oli ilmestynyt Häyhästä kertova teos Valkoinen kuolema.

Miehet veivät Häyhälle kirjan sekä haastattelivat ja kuvasivat dokumenttiaineistoa kahden tunnin ajan videolle. Häyhä myös signeerasi kirjoja.

– Talvisodan aikaista päiväkirjaa hänellä ei ollut eikä hän sellaista myöntänyt pitäneensä, Tapio Anttila kertoo.

Simo Häyhä oli tallentanut erilaisia sotamuistoja esimerkiksi seinilleen, ja Anttila epäilee päiväkirjaksi kutsutun sodan jälkeen tehtyä vihkosta irrallisista sotamuistoista.

– Soitin Häyhä-museoon ja sen johtaja myönsikin, että teksti on tehty vasta sodan jälkeen.

Kirjoja ja elokuva?

Simo Häyhästä sekä hänen värikkäästä komppanianpäälliköstään Aarne Marokon Kauhu Juutilaisesta sekä Kollaan taisteluista on kirjoitettu paljon kuten tässä, alkaen jo rintaman valistusupseerin Erkki Palolammen teoksesta Kollaa kestää.

Talvisodan tarkka-ampujana rikkomattoman maailmanennätyksen yli 500 kaatuneella vihollisella tehneestä Simo Häyhästä on suunniteltu myös jopa amerikkalaista elokuvaa, kuten Päivän Lehti kirjoitti tässä.

Kollaa ja Simo Häyhä -museon johtaja Reijo Sinkkonen siteerasi Iltalehdelle tarinoita, jotka ovat tuttuja jo kirjojen sivuilta. Häyhä olisi hänen mukaansa omalla käsialallaan varmentanut tekstin.

– Häyhällä oli talvisodassa muutakin tekemistä kuin kirjoittaa päiväkirjaa, Sinkkonen myönsi Tapio Anttilalle.

Simo Häyhä vietti viimeiset vuotensa Haminassa sotaveteraanien hoitokodissa. Hän kuoli 96-vuotiaana 1.4.2002. Reijo Sinkkonen ei vastannut Päivän Lehden puheluun.