KAIVOKSET EU:n kilpailukykyraportti, niin sanottu Draghin raportti, aiheuttaa kasvavaa huolta Saimaan luonnonsuojelijoissa. EU-maiden tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on lisännyt vihreän siirtymän raaka-aineiden, kuten akkuteollisuuden tarvitsemien malmien ja harvinaisten maametallien kysyntää.
Tavoitteen saavuttamiseksi EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan raaka-aineiden tuonnista ja lisäämään omavaraisuuttaan. Draghin raportti nostaa entisestään painetta avata uusia metallimalmikaivoksia muun muassa Suomeen, jonka kallioperästä löytyy monia vihreään siirtymään tarvittavia mineraaleja.
Vuonna 2023 voimaan astunut kriittisten raaka-aineiden asetus on jo lyhentänyt kaivos- ja ympäristölupien käsittelyaikoja. Draghin raportissa mennään astetta pidemmälle: EU:n nimeämät strategiset hankkeet ohittaisivat yleisen edun.
– Elämme kriittisiä aikoja Suomen tulevaisuuden kannalta. EU esittää, että vihreään siirtymään tarvittavat malmit kaivetaan täältä periferiasta. Meidän on kysyttävä, saammeko niistä riittävän korvauksen, kun kaivosten jäljet jäävät siivottavaksi meille ja tuleville sukupolville. Nyt on aika keskustella avoimesti, haluammeko olla Euroopan Kongo. Olisi suoranaista tyhmyyttä antaa kaivosbuumin pilata puhtaat vetemme, sanoo Miisa Mink, Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja.
Suomessa 70 prosenttia malminetsinnästä keskittyy Lappiin, missä suunnitellaan useita uusia metallimalmikaivoksia. Näillä kaivoshankkeilla Mink sanoo olevan vakavia ympäristö- ja vesistövaikutuksia. Yksi tunnetuimmista on Anglo American Sakatti Miningin nikkelikaivos, joka uhkaa kaksinkertaisesti suojeltua Viiankiaavan aapasuota.
Saimaan vesistön uhaksi koetaan tällä hetkellä kolme kaivoshanketta. Ruotsalaisen Eurobattery Minerals -yhtiön omistama FinnCobalt Oy:n Hautalammen kaivoshanke Outokummussa on edennyt vähin äänin. Yhtiö jätti ympäristölupahakemuksen aluehallintovirastolle huhtikuussa 2024, ja tavoitteena on kaivaa nikkeliä, kobolttia ja kuparia. Kaivoshankkeelle haetaan EU:n strategisen hankkeen CRMA-statusta. Toteutuessaan kaivoksen vesistövaikutukset ulottuisivat suoraan Saimaaseen Sysmäjärven ja Sysmäjoen kautta.
Kaksi muuta pitkälle edennyttä hanketta Saimaan alueella sijaitsevat Heinävedellä ja Enonkoskella. Brittiläis-ruotsalaisen Beowulf Miningin tytäryhtiö Grafintec havittelee grafiittikaivosta Heinäveden Aitolammelle. Lontoossa listatun Bluejay Mining Ltd:n tytäryhtiö FinnAust Mining Finland suunnittelee puolestaan nikkeli-kupari-kobolttikaivosta Enonkoskelle.
Heinäveden grafiittikaivos vaarantaisi Saimaa ilman kaivoksia ry:n mukaan Palokin koskien, Suvasveden ja Kermajärven alueiden luontoarvot. Enonkosken kaivoshankkeen lähialue on täynnä pieniä lampia ja puroja, jotka johtavat suoraan Saimaan Haukiveteen uhaten ympäröivää Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa vesistöä sekä äärimmäisen uhanalaisia lajeja, kuten saimaannorppaa, saimaannieriää ja järvilohta.
Kommentoi Facebookissa