Saimaan verkkokalastusrajoitus päättyy – norppien ja kuuttien vaaran aika alkaa

Saimaannorppia on jäljellä noin 360 kappaletta, kalanpyydysten sivusaaliiksi joutuminen on sen suurin uhka.

Saimaannorppia on jäljellä noin 360 kappaletta, kalanpyydysten sivusaaliiksi joutuminen on sen suurin uhka. (Kuva Juha Taskinen/ Suomen luonnonsuojeluliitto)

Verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille.

LUONTO Saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojaksi asetetut verkkokalastusrajoitukset Saimaalla päättyvät tänään. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että verkkokalastusrajoitusten päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, että verkoilla voisi nyt kalastaa turvallisesti. Kuuteilla on suuri vaara joutua verkkoihin loppukesällä.

– Metsähallituksen tilastoimat kalanpyydyskuolemat kertovat karun totuuden siitä, että joka vuosi saimaannorppia kuolee verkkojen uhreina. Läheskään kaikki kuolemat eivät edes tule tietoon. Norppien todellinen kuolleisuus on arvioitu lähes kolme kertaa suuremmaksi kuin havaittu, sanoo saimaannorppatiedottaja Raija Savikko Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että yksikään verkko ei ole norpalle turvallinen. Viime kesä osoitti turvalliseksi väitettyjen muikkuverkkojen vaarallisuuden, kun kaksi norppaa kuoli niihin. Myös talviverkot ovat osoittautuneet kohtalokkaiksi norpille.

Kalanpyydysten sivusaaliiksi joutuminen on saimaannorpan suurin uhka. Isoimmassa vaarassa ovat kuutit, jotka eivät osaa varoa vaaroja aikuisten norppien tapaan. Poikaset voivat myös olla liian heikkoja pyristelemään irti verkoista kiinni jäädessään. Keväinen verkkokalastuskielto on voimassa vuosittain 15.4.–30.6.

– Ennen kuin nykyisen kaltaiset kalastusrajoitukset astuivat voimaan reilut kuusi vuotta sitten, surullisen paljon kuutteja hukkui verkkoihin keväällä, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Verkkokalastuksen lisäksi saimaannorppaa uhkaa ilmastonmuutos. Metsähallitus tiedotti alkukesästä, että peräti 90 prosenttia tämän kevään kuuteista syntyi ihmisten kolaamiin apukinoksiin. Saimaan rannoille kolattavien apukinosten avulla saimaannorpan kuuteilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selviytyä ilmastonmuutoksen myötä yleistyvistä vähälumisista talvista.

– Apukinokset osoittavat, miten pienistä asioista harvalukuisen saimaannorpan selviytyminen on kiinni. Niin moni ihminen teki helmikuussa aktiivisesti työtä vapaaehtoisperiaatteella auttaakseen norppaperheitä. On vaarana, että työn tulos valuu hukkaan, jos kinosten avulla henkiin jääneet kuutit nyt hukkuvat verkkoihin, Tovanen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto vetoaa kaikkia Saimaan alueella kalastavia jättämään verkot naulaan ja pyytämään kalaa norppaturvallisin keinoin: onkien, heittokalastaen, vetäen uistinta tai norppaturvallisella katiskalla. Kuluttaja voi myös ostaa kalaa niiltä ammattikalastajilta, jotka käyttävät norppaturvallisia pyydyksiä. Verkkokalastuksesta luopumalla suojellaan myös Saimaan uhanalaisia kalakantoja.

Päättyvien verkkokalastusrajoitusten lisäksi tietyt norpalle vaaralliset pyydystyypit ovat ympärivuotisesti kiellettyjä. Rajoitusalueella kiellettyjä ovat esimerkiksi kuuteille hengenvaaraa aiheuttavat löysänieluiset katiskat. Tavallisen mökkikatiskankin saa helposti norppaturvalliseksi nielurajoittimella. Vahva nielurajoitin estää katiskan nielun laajenemisen yli 15 cm leveäksi, jolloin utelias kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan kalojen perässä.

Nielurajoittimen voi noutaa maksutta Suomen luonnonsuojeluliiton jakelupaikoista, joita on 22 eri puolella Saimaata. Asetuksen määräyksiin voi tutustua myös WWF:n Norppakartta-palvelussa.

– Käsistään kätevä kalastaja voi rakentaa norppaturvallisen Hyvä Saimaa -katiskan itsekin. Se on mukavaa touhua iltapuhteena tai sateisena kesäpäivänä ja katiskalla saa todistetusti saalista, kannustaa Savikko.

Itä-Suomen yliopiston viime vuosien tutkimustyö on tuonut paljon lisätietoa norpasta ja osoittanut, että norpat liikkuvat laajoilla alueilla, ja että ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan ja geneettisen monimuotoisuuden vähenemisen takia norppakanta pitäisi saada nopeasti mahdollisimman voimakkaaseen kasvuun.

Erittäin uhanalainen saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 360.

Kommentoi Facebookissa