TERVEYS Sairaanhoitajaliitto kysyi hoitotyötä tekeviltä sairaanhoitajilta ja esihenkilöiltä kokemuksia oman työyksikön henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista. Henkilöstövajeen vaikutukset sairaanhoitajiin itseensä näyttäytyvät henkisen jaksamisen romahtamisena.
Lähes 63 prosenttia vastasi, että henkilöstöpula koetteli eniten henkistä jaksamista. Kommenteissa nousivat esiin vähäinen henkilökunta, keikkalaisten myötä vakinaisille ja kokeneille kasaantuva vastuu liian suuresta potilasmäärästä, jatkuva henkilökunnan vaihtuvuus ja sen myötä osaston kokeneisuuden laskeminen.
– Ei riitä, että ”käsiparit” tai ”nuppiluku” ovat riittävät, jos on pulaa osaavista sairaanhoitajista. Tämä asia nousee kyselyssämme vahvana esiin, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe.
Henkilöstötilanteella on kyselyn perusteella suuria vaikutuksia hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja sairaanhoitajien omaan jaksamiseen. Sairaanhoitajat korostavat kyselyssä puutetta kokeneista kollegoista. Osaavia ja kokeneita kollegoja on jäljellä vain hyvin vähän. Joskus saatat olla vuorossa se ainoa. Vastausten mukaan valtava vastuu kaataa sitkeimmänkin puurtajan.
Vastaajien arvioidessa henkilöstötilannetta 35 prosentin mukaan sairaanhoitajia on puuttunut toteutuneista työvuoroista päivittäin tai työvuoroittain. Noin 46 prosenttia oli joutunut edellisen kuukauden aikana jäämään töihin yli suunnitellun työajan viikoittain tai useammin.
Tämänhetkisen sairaanhoitajavajeen syynä on 48 prosentin mukaan se, että äkillisiin poissaoloihin ei ole varattu etukäteen tekijöitä. Työntekijöitä oli irtisanoutunut eikä heidän tilalleen ollut saatu vielä uusia tai sijaisuuksiin ei ollut tulijoita.
Sairaanhoitajien kierrätystä perustellaan usein tehokkaalla resurssien käytöllä. Vastausten perusteella välittyy kuitenkin toisenlainen kuva asiasta. Sairaanhoitajien mielestä heidän siirtelynsä yksiköstä toiseen, jopa kesken työvuoron, kuormittaa kohtuuttomasti heidän itsensä lisäksi sekä vastaanottavaa että lähettävää yksikköä.
Hoidot, toimenpiteet ja vastaanotot viivästyvät ja siirtyvät. Puhelimiin ei ehditä vastata ja takaisinsoittoajat venyvät. Potilaiden perustarpeisiin ei kyetä vastaamaan. Potilaita ja heidän tilaansa ei ehditä seuraamaan riittävästi. Asiakkaiden kanssa ei ehditä keskustella ja kokonaistilanteen hahmottaminen jää puutteelliseksi.
Työyksikköjen sijaisjärjestelyt nousevat kyselyssä sairaanhoitajien suurimmaksi huoleksi. Poissaoloihin ei varauduta, sijaisia ei saa palkata, edelleen tehdään lyhyitä, määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia. Vastauksissa näkyy resurssien hallinnan pettäminen myös siinä, että esihenkilöiden aika menee oman henkilöstön lisä- ja ylitöihin värväämiseen tai sijaisten soitteluun.
– Usein näistä asioista kysytään hallinnollisilta esihenkilöiltä ja johtajilta, mutta me halusimme kuulla nimenomaan hoitotyötä tekeviä sairaanhoitajia ja esihenkilöitä. Monissa aiemmissa kyselyissämme toistuu sairaanhoitajien kokemus siitä, että heitä ei kuunnella. Tämä saa pohtimaan, tietävätkö johto ja esihenkilöt siitä todellisuudesta, missä hoitotyötä tehdään. Tällä selvityksellä teemme näkyväksi, miltä henkilöstötilanne vaikuttaa kentältä käsin, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Kyselyssä nousee esiin myös se, että sairaanhoitajan työ itsessään koetaan monipuoliseksi ja merkitykselliseksi. Kyselyyn vastasi 2740 henkilöä.
Lue myös: Puolet suomalaisista tavoittaa terveyspalvelut 20 minuutissa – mikäli asuu joukkoliikenteen alueella
Kommentoi Facebookissa