SAIRAUSKOHTAUS Jokilaaksojen alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa on sattunut lyhyen ajan sisällä tapauksia, joissa ambulanssi ei ole toimittanut sairauskohtauksen saanutta henkilöä jatkohoitoon.
Kyseisissä tilanteissa ensihoitohenkilöstö on vedonnut saatuihin ohjeistuksiin. Päivän Lehden tietoon tulleissa tapauksissa hoidon viivästyminen on aiheuttanut asiakkaille terveydentilan romahtamisen.
Tapauksista tuorein kohdistuu iäkkääseen, lähemmäs 90-vuotiaaseen mieshenkilöön. Koska asia liittyy yksityisen ihmisen henkilökohtaiseen terveyteen, emme käytä jutussa oikeita nimiä. Niinpä kutsumme senioria Einoksi ja hänen vaimoaan Liisaksi.
Kyseessä on kuitenkin pienessä pohjalaiskunnassa, omassa kodissaan asuva pariskunta. Vaikka miehen liikkuminen on apuvälineiden varassa, niin vaimonsa ansiosta mies on pärjännyt näihin päiviin saakka kotona.
”Ei kuljetustarvetta”
Tammikuisena yönä kaikki kuitenkin muuttui, kun Eino heräsi outoon käsikipuun. Kipujen voimistuessa Liisa soitti miehelleen ambulanssin. Ambulanssia odotellessa mies olisi käynyt vessassa tarpeillaan, mutta hän ei päässyt voimakkaiden kipujen eikä voimattomaksi menneen kätensä takia ylös sängystä. Niinpä hän joutui tekemään tarpeet alleen.
Ambulanssin saapuessa paikalle Einon kivut olivat vaimon kertoman mukaan entisestään voimistuneet. Eino oli kuitenkin tajuissaan. Ensihoitohenkilöstö mittasi Einon verenpaineen ja tutki peruselintoiminnot. Lopputulos oli, että Eino ei tarvitse sairaankuljetusta.
Ensihoitohenkilöstö perusteli päätöksensä olemassa olevaan ohjeistukseen. Tämän mukaan potilas, jonka tajunnan taso on normaali eikä tämä tarvitse hoitoa tai valvontaa matkan aikana, voidaan kuljettaa hoitopaikkaan omalla autolla tai taksilla.
Einon tapauksessa oman auton käyttö oli automaattisesti pois suljettu, koska autoa ja ajokorttia ei enää ole. Ja Liisalla ajo-oikeutta ei ole koskaan ollutkaan. Ensihoitohenkilöstön poistuttua paikalta Eino jäi makaamaan ulosteiden keskelle entistä kipeämpänä.
”Ylimalkaista sähläämistä”
Liisa-vaimo soitti lähes saman tien tutulle sairaanhoitajalle, joka tuli arvioimaan Einon tilanteen. Kokeneen sairaanhoitajan mielestä Eino oli pikaisen hoidon tarpeessa, sillä oireista päätellen oli syytä epäillä jopa halvaantumisriskiä. Niinpä Liisa soitti uudemman kerran hätäkeskukseen, joka lähetti paikalle toisen ambulanssin.
Tällä kertaa ensihoitoyksikkö tuli toisesta kaupungista. Toimenpiteet olivat kuitenkin edellisen toistoa ja myös lopputulos oli sama; ei vaadi välitöntä kuljetusta jatkohoitoon. Ambulanssin poistuttua hätääntynyt Liisa soitti naapurilleen ja pyysi talon isäntää tulemaan apuun.
Naapurin kehotuksesta Liisa soitti paareilla varustetun taksin. Taksin tultua paikalle kuljettaja siirsi naapurin avustuksella Einon autoon ja kuljetti tämän sairaalaan. Viivästyneen hoidon seurauksena liikuntarajoitteisen Einon toimintakyky heikkeni entisestään. Käden toiminnot eivät ole hoitotoimenpiteistä huolimatta palautuneet ja tämän myötä Eino on jouduttu siirtämään laitoshoitoon.
Naapurinsa apuun rientänyt Henrik kuvailee näkemäänsä tilannetta todella surulliseksi.
– Kun valtavissa kivuissa oleva ihminen makaa sängyssä omien ulosteittensa keskellä ja on täysin kykenemätön liikkumaan, niin kyllä siinä pitäisi soida jo kaikki hälytyskellot. Ensihoitohenkilöstön toiminta oli kaukana inhimillisestä. Se oli lähinnä ylimalkaista sähläämistä, naapurin isäntä huokaa hiljaisena.
Sen sijaan taksimiehen toimintaa Henrik kehuu asialliseksi ja ammattitaitoiseksi.
– Hän tiesi mitä teki ja sanoi vielä, että heidän kohdalla kuljettamatta jättäminen merkitsee heitteille jättöä. Ja siitä ei pelkillä nuhteilla selvitä.
Vuorovaikutustaidot merkittävässä roolissa
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Mirja Annala toivoo ensitöikseen, että epäselvien tapausten kohdalla on syytä tehdä muistutus, joka tutkitaan ja selvitetään.
– Meillä on listoilla 160 päätoimista ensihoitajaa ja noin 40 sijaista ja heiltä jokaiselta toivomme rautaisen ammattitaidon lisäksi myös ensiluokkaisia vuorovaikutustaitoja. Kuitenkin jos tulee epäilys, että onko toimittu oikein, niin toivoisimme yhteydenottoa, jotta voisimme selvittää asian. Sama pätee myös väärinkäsityksiin, sillä myös ne on selvitettävä. Ja jos on tehty väärin, niin otamme kyllä opiksi.
Ensihoitopäällikkö Annalan mukaan ensihoito määräytyy lakiin sekä kansallisiin ohjeisiin, joista on tehty myös kirja Ensihoidon opas. Kyseisen oppaan ovat laatineet ensihoidon asiantuntijalääkärit, joten toiminta on pyritty saattamaan kaikilta osa-alueiltaan kestävälle pohjalle.
Annalan mukaan toiminnan keskiössä on potilaan etu, mutta taustalla on kuitenkin järkevä resurssien käyttö. Kaikki ambulansseille tulevat tehtävät tulevat hätäkeskuksen kautta.
– Kun ensihoitajat tapaavat potilaan, he tutkivat kaikilta potilailta peruselintoiminnot. Kun potilaan tila on selvitetty, arvioidaan hoidon tarve ja kiireellisyys sekä se, mikä on potilaalle paras hoitopaikka vai voidaanko potilas hoitaa kotiin. Mikäli potilas tarvitsee kuljetusta hoitopaikkaan, arvioidaan kuljetustapa.
Annala korostaa, että jokainen tapaus arvioidaan kuitenkin erikseen ja tarvittaessa voidaan kysyä neuvoa lääkäriltä.
– Mikäli potilaalla on ongelmia esimerkiksi verenkierrossa, hengityksessä tai tajunnan tasossa tai odotettavissa on tilan huononeminen, niin potilas kuljetetaan ambulanssilla hoitopaikkaan. Ja mikäli potilas tarvitsee hoitoa tai valvontaa matkan aikana, kuljetetaan hänet ambulanssilla. Myös rintakipupotilaat kuljetetaan aina ambulanssilla.
Lue myös: Odotatko pääsyä sairaalahoitoon? – Etelä-Karjalassa on lyhyin odotusaika, Etelä-Savossa taas pisin
Kommentoi Facebookissa