Sankarivainajat siunattiin pitkän odotuksen jälkeen – kaukopartiomiehen tarinasta tehtiin jopa elokuva

Kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä kirkkoherra Mika Lehtola kolmen sankarivainajan arkun äärellä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä kirkkoherra Mika Lehtola kolmen sankarivainajan arkun äärellä. (Kuva Kari Kallonen)

Eugen Wist lähti tovereidensa kanssa hakemaan hopeaa kätköstä, joka oli jäänyt vihollisen puolelle.

SANKARIVAINAJAT Kolme Karjalasta löydettyä sankarivainajaa siunattiin sunnuntaina Lappeen Marian kirkossa. Vuosikymmeniä kadoksissa olleet suomalaiset sotilaat korpraali Alvi Jänönen, sotamies Onni Paananen sekä ylikersantti Eugen Wist laskettiin hautaan sotilaallisin kunnianosoituksin Lappeenrannan sankarihautausmaalla.

Tunnetuin sotilaista on Eugen Wist, Osasto Vehniäiseen kuulunut kaukopartiomies, joka kaatui 6.7.1944 linjojen takana.

Suomalainen nelimiehinen Matti-partio oli kesällä 1944 jättäytynyt tarkkailemaan liikennettä Karjalankannaksella puna-armeijan suurhyökkäyksen vyöryessä yli, ja radion mentyä epäkuntoon miehet suuntasivat kotirintamaa kohden. Partio hajosi jouduttuaan tulitaisteluun, ja vain yksi miehistä pääsi omien puolelle.

Yksi miehistä jäi vangiksi, Eugen Wist ja Toivo Leino puolestaan suunnistivat taistelun äänien mukaan etulinjaa kohden. Noskuanselän rannalla he lähtivät uimaan, mutta vastarannalla olevassa saaressa he kohtasivat suomalaisten sijasta venäläisen partion. Myös Leino jäi vangiksi, Wist kaatui konepistoolien tulituksessa.

Eugen Wistin ruumis jäi saareen ja hänet merkittiin kadonneeksi. Löytämisessä suuren roolin omaa Mika Wist, joka etsi vuosia isoisänsä veljeä. Oikea saari ei ollut tiedossa, mutta tutkimalla sotapäiväkirjoja hän onnistui rajaamaan vaihtoehdot. Lopulta venäläinen Karjalan Valli -etsintäryhmä teki ratkaisevan löydön Pikku Käräjäsaaresta vuonna 2019.

Eugen Wistin ja Urpo Lempiäisen alias Esa Anttalan seikkailuhenkinen retki on ikuistettu kirjaan ja elokuvaan.
Eugen Wistin ja Urpo Lempiäisen alias Esa Anttalan seikkailuhenkinen retki on ikuistettu kirjaan ja elokuvaan. (Kuva Sotapolku/ Mika Wist)

Syyskuun 20. päivä 1920 syntynyt Eugen Wist oli vauhdikas karjalaispoika, joka hurjasteli moottoripyörällään ja harrasti muun muassa nyrkkeilyä. Laajemmin tunnetuksi hän tuli vuonna 1961 julkaistusta Esa Anttalan kirjoittamasta romaanista Hopeaa rajan takaa, josta Mikko Niskanen teki kaksi vuotta myöhemmin elokuvan.

Kirja ja elokuva perustuvat tositapahtumiin. Esa Anttala oli oikealta nimeltään Urpo Lempiäinen, Wistin lapsuudenystävä. Välirauhan aikana kesällä 1941 Wist, Lempiäinen ja Toivo Paavilainen lähtivät siviilivaatteissa hakemaan Wistin hopeaseppänä toimineen isän navetan lattian alle piilottamia raakahopeita, jotka olivat jääneet Uudellekirkolle, vihollisen puolelle kannaksella.

Miehet onnistuivat tuomaan kymmeniä kiloja hopeaa Suomen rajan yli, ja isä saattoi jatkaa työtään. Loput hopeat Wist haki jatkosodan aikana. Eugen Wist oli mukana kaikkiaan 12 kaukopartiomatkalla.

Lue myös: Sankarivainajan matka kotikirkon hautausmaalle kesti 80 vuotta – ”Pitkä kotimatka on viimein tullut päätökseen”

Kommentoi Facebookissa