Satumaa soi kaihoisasti suomalaisessa suviyössä – Unto Monosen klassikko on kaikkien aikojen tango

Oman käden kautta kuollut Unto Mononen ehti tehdä monia kuolemattomia tangoja.

Oman käden kautta kuollut Unto Mononen ehti tehdä monia kuolemattomia tangoja. (Kuva Anna-Mari Aura)

Epäselvissä olosuhteissa kuolleen säveltäjän kappale on kuin kansallislaulu.

MUSIIKKI Säveltäjä ja sanoittaja Unto Mononen kuoli aikoinaan juhannuksen jälkeen. Mutta jos hän eläisi, aina syntymäpäivisin laulettava kappale olisi hänen oma sävellyksensä ja sanoituksena Satumaa, tuo kaikkien kaihoisien tangojen isä ja äiti.

”Aavan meren tuolla puolen

jossakin on maa

Missä onnen kaukorantaan

laine liplattaa.”

Jälkeenpäin on jopa keskusteltu, lauletaanko kappaleessa kaihoten jossain kaukomailla olevasta paratiisista, vai ollaanko kaukana Suomesta ja kaivataan takaisin kotimaahan?

Someron suuret pojat

Unto Mononen syntyi Karjalan kannaksella, Muolaalla 23.10.1930, ja kuoli Somerolla. Paikkakunnalla, joka muistetaan myös ennen aikojaan lähteneestä Rauli Badding Somerjoesta.

Unto Mononen menehtyi 28.6.1968, oman käden kautta. Koskaan ei selvinnyt oliko tapaus vahingonlaukaus Monosen leikitellessä pistoolilla, vai itsemurha.

Kirkkomusiikkia Turun yliopistossa opiskellut nuori mies jätti opinnot kesken ja ryhtyi säveltäjäksi. Jo alle parikymppisenä hän toimi paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, kunnes menetti lauluäänensä kitarisaleikkauksessa.

Ensimmäisen kappaleensa Mononen sai myytyä levy-yhtiölle vuonna 1950, pieni menestys osui kohdalle jo vuonna 1955, kun Henry Theel levytti Satumaan. Mutta vasta Reijo Taipaleen versio tangosta teki todellisen läpimurron vuonna 1962.

Unto Monosen tanssyhtye vuonna 1959, vasemmalta Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas ja Reijo Nevaviita.
Unto Monosen tanssyhtye vuonna 1959, vasemmalta Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas ja Reijo Nevaviita.

Satumaa soi edelleen Suomessa, se on Teoston tilastojen mukaan joka vuosi esitetyimpiä kappaleita elävän musiikin kategoriassa. Muita Monosen kuolemattomia lauluja ovat Tähdet meren yllä, Lapin tango, Syvä kuin meri, Erottamattomat sekä Illan varjoon himmeään.

Unto Monosen suhde toiseen legendaan Toivo Kärkeen oli erikoinen. Toivo Kärki oli sodan aikana luutnanttina puolustamassa Monosen kotikontuja Muolaalla ja Kärki otti aikoinaan Satumaan Fazerin ohjelmistoihin. Mutta myöhemmin Monosen sävellykset eivät enää kelvanneet.

Toivo Kärjen muistelmissa Siks´ oon mä suruinen ei mainita Unto Monosta lainkaan. Sen sijaan Frank Zappa soitti Satumaasta oman versionsa kiertueellaan Suomessa vuonna 1974.

Viina vie taiteilijan

Kuten liian monella luovalla taiteilijalla, Unto Monosen kohtaloksi koitui alkoholi. Hän oli kuollessaan vain 37-vuotias, mutta näytti huomattavasti vanhemmalta.

Kuusikymmenluvun puolivälissä Unto Monosen yhtyeen entinen rumpali M.A. Numminen kävi katsomassa katkaisuhoidossa ollutta säveltäjämestaria Hesperian sairaalassa Helsingissä. Lähdettyään Töölöstä M.A. Numminen jatkoi matkaansa Vanhan ylioppilastalon terassille, nauttiakseen oluen aurinkoisena päivänä.

Hetken kuluttua terassille saapui Unto Mononen, raidallisessa sairaalan aamutakissa, sandaaleissa ja aurinkolaseissa. Hän oli onnistunut ohittamaan ovimiehen esittämällä amerikkalaista turistia.

Lähteet: Heikki Metsämäki, Petteri Pelkki: Unto Mononen – Elämä ja laulut. J.P. Pulkkinen, Marika Kecskeméti: Takaikkuna

  • Videolla 23-vuotias Reijo Taipale esittää Satumaan Maunu Kurkvaaran elokuvassa Lauantaileikit (1963)

Kommentoi Facebookissa