TERVEYSINDEKSI Suomalaisten työkyvyttömyystilanne eriytyy alueellisesti: Uudellamaalla työkyvyttömyys on entisestään hieman vähentynyt, kun muualla maassa se on pääosin pysynyt ennallaan tai lisääntynyt.
Työkyvyttömyyden kehityksestä kertoo Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi, joka mittaa myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, pidempiä sairauspäivärahakausia sekä ammatillisen kuntoutuksen myöntäviä päätöksiä.
Työkyvyttömyyseläkkeissä alue-erot ovat pysyneet melko tasaisina. Ammatillisessa kuntoutuksessa puolestaan erot ovat kaventuneet. Sairausryhmittäin tarkasteltuna suurimmat alue-erot näkyvät alkoholisairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Alueellisia eroja on sairastavuuden lisäksi palvelujen käytössä ja saatavuudessa.
Mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Tämän taustalla voi olla se, että entistä suurempi osa näistä hakemuksista hylätään. Psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhakuolleisuus väheni pitkään, mutta lasku on pysähtynyt viime vuosina.
Samalla muilla mielenterveyden mittareilla kehitys on huolestuttava. Suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut etenkin nuorilla työikäisillä, itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt etenkin nuorilla naisilla.
– Suomalaisten mielenterveys herättää edelleen huolta. Edelleen olisi syytä parantaa hoitoon pääsyä varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveysongelmien pitkittymistä, jottei menetetä kokonaisia työuria, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Sepelvaltimotaudissa ja aivoverisuonitaudeissa sairastuvuus on vähentynyt jyrkästi monilla sellaisilla alueilla, joilla niiden sairastuvuus oli aiemmin korkea. Näitä ovat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen eteläisessä Suomessa, jossa sairastavuus oli valmiiksi matalampaa. Tämä viittaa siihen, että myös uusia toimia tarvitaan.
– Sairauksien ennaltaehkäisy on yhä tehokkain tapa tukea terveyttä. Luotettavaa tietoa terveellisistä elintavoista on saatavilla, mutta rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia terveellisille valinnoille, kuten terveysperusteinen verotus, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Diabetes ja krooniset keuhkosairaudet lisääntyvät voimakkaasti kaikilla hyvinvointialueilla. Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää uniapneadiagnoosien yleistyminen, joka puolestaan johtuu erityisesti lihavuuden lisääntymisestä työikäisessä väestössä. Lihavuus liittyy olennaisesti myös diabeteksen yleisyyteen.
Lihavuus ja liikkumattomuus ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin, ja ne voivat lisätä pidemmällä aikavälillä muun muassa mielenterveysongelmia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja verenkiertoelinten sairauksia.
– Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat selvästi kasvussa olevia kansanterveysongelmia. Jos lihavuuden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään, se lisää tulevaisuudessa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä, arvioi Kati Sarnola.
Kansallinen terveysindeksi kokoaa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä kuvaavat tiedot kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa alueiden luotettavan vertailun keskenään. Indeksit tukevat hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja auttavat tunnistamaan alueellisia tarpeita entistä tarkemmin.
Kommentoi Facebookissa