YLEISURHEILU Seppo Räty ei ollut Suomen ainoa 1980-90 -lukujen keihäänheiton arvokisavoittaja, mutta ehdottomasti aikakautensa suurin tähti. Persoonallinen Räty ei mediakoulutuksista perustanut, vaan loi haastatteluissa kuolemattoman maineensa epäsovinnaisilla lausahduksillaan.
Räty ilmoitti 1993, että ”Saksa on paska maa” jäätyään Saksassa järjestetyissä arvokisoissa toistamiseen karsintaan. Paria vuotta aiemmin hän oli tehnyt mielipiteensä oopperamusiikista selväksi sanoilla ”hyi saatana”. Barcelonan 1992 olympiakisoihin Räty kertoi hakevansa latausta ”korttia pelatessa ja kaljaa juodessa”.
Rädyn julkiset kommentit ihastuttivat ja vihastuttivat. Enemmän varmasti ihastuttivat hänen kansansuosionsa oltua valtavalla tasolla kauden tulostasosta riippumatta. Suomessa suorapuheisuutta ja hurttia huumoria arvostetaan.
Vuonna 1962 syntynyt Räty oli kesään 1987 saakka suhteellisen tuntematon suuruus. Rooman MM-kisoissa 1987 hän heitti yllättäen kultaa saavuttaen kisoista Suomen ainoan mitalin. Räty ei voittanut Rooman kisojen jälkeen arvokisakultaa, mutta saavutti kuitenkin viisi arvokisamitalia.
Suomen yleisurheilun taso romahti 1980-luvun puolivälissä keihäänheittoa lukuun ottamatta. Räty kilpaili arvokisoissa 1986-1997 ja olikin yksi suomalaisten harvoista toivoista vuodesta toiseen. Yleisurheilu oli Suomessa yhä suosittua, ja Räty tietysti sai paljon julkisuutta, kun menestyjiä lajissa oli vähän.
Rädyn huippuvuosina Suomen miesten joukkueessa riitti keskinäistä kilpailua. Tapio Korjus voitti olympiakultaa Soulissa 1988 ja Kimmo Kinnunen MM-kultaa Tokiossa 1991. Soulissa Räty voitti pronssia ja Tokiossa hopeaa.
Räty on ainoa suomalainen keihäänheittäjä, joka on voittanut mitalin kolmissa olympiakisoissa. Barcelonassa 1992 hän voitti hopeaa ja Atlantassa 1996 pronssia.
Barcelonassa Räty heitti hopeaa tuloksella 86,60, jolla nykyäänkin olisi mahdollista voittaa arvokisamitali. Tulos ei Rätyä kuitenkaan tyydyttänyt. Hän oli niin kovassa kunnossa, että kultamitalisti Jan Zelezny olisi ollut päihitettävissä.
Zelezny heitti ensimmäisellään 89,66. Rädyn paras heitto tuli toisella kierroksella. Neljännellä kierroksella Zelezny heitti vielä 88,18 ja Rädyn paukut olivatkin lopussa.
Tosiasiassa Räty ei valmistautunut Barcelonan olympialaisiin korttia pelaamalla ja kaljaa juomalla, vaikka niin väitti. Olympiahopea oli armottoman työn tulosta.
Räty oli 1991-92 heittäjänä parhaimmillaan. Kesällä 1991 hän oli parantanut maailmanennätystä kahdesti ja heittänyt Punkalaitumella peräti 96,96. Myöhemmin tulos kuitenkin mitätöitiin, koska se oli heitetty keihäsmallilla, jossa ollut tarranauha paransi ilmavirtausta.
Virallisen ennätyksensä 90,60 Räty heitti 1992 paria viikkoa ennen Barcelonan olympialaisia. Hän olikin vakuuttunut, että ylittäisi 90 metrin haamurajan myös Barcelonan olympialaisissa. Hopea oli pettymys, kun kovaa kuntoa ei saatu realisoitua.
Neljä vuotta aiemmin Soulissa Räty oli ollut olympiapronssiin tyytyväinen, vaikka jäi Korjuksen kultamitalituloksesta vain 1,02 metriä. Silloin hän heitti olympialaisissa kuntonsa edellyttämällä tasolla. Soulissa Räty kärsi vammoista ja pronssimitali oli todellisen sisukkuuden tulosta.
Atlantassa 1996 Räty saavutti pronssia tuloksella 86,98. Hän ei ollut tyytyväinen. Kun Rädyltä YLE:n tv-haastattelussa kysyttiin, että lähteekö hän kunniakierrokselle, tuli vastaukseksi: ”En perkele lähde, ellei ole pakko.”
Tosiasiassa olympiapronssi oli Rädyltä jo todella kova saavutus. Hän oli kärsinyt selkävaivoista, eikä ollut enää vetreimmällä tasollaan. Keihäänheiton kovat rasitukset kropalle olivat tehneet tehtävänsä ja Rädyn ura huipputasolla alkoi olla ehtoon puolella.
Räty kärsi uransa aikana useista vammoista. Talven aikana hän toipui usein leikkausoperaatioista ja itse kuntoutus vaati kaudesta toiseen jo paljon voimavaroja.
Pettymykset hopea- ja pronssimitaleihin osoittivat, miten paljon Räty itseltään vaati. Suomalaisiin tarinat kaljanjuonnista ja kortinpeluusta menivät täydestä, mutta todellisuudessa Räty oli intohimoinen harjoittelija, joka arvokisoihin valmistautuessaan vietti askeettista elämää.
Rädyn voimataso oli hurja. Painonnostossa hänen tempaustuloksensa oli 142,5 kilogrammaa ja työnnössä 165 kiloa vuodelta 1987. Takakyykystä Rädyn väitetään nostaneen 270 kiloa ja rinnallevedosta 172,5 kiloa.
Kova voimaharjoittelu vaati veronsa. Räty jäi tullimiehen työstään 2013 työkyvyttömyyseläkkeelle vain 51-vuotiaana. Syynä olivat selkävaivat.
Räty olisi vuosien 1986-1997 tuloksillaan yhä taistelemassa Kalevan kisoissa kultamitalista. Hänen kauden huipputuloksillaan olisi voitettu mitaleita useissa 2010-luvun arvokisoissa. Barcelonan 1992 ja Atlantan 1996 finaalituloksillaan hän olisi voittanut mitalin kaikissa olympialaisissa 2004-2016.
Nykypäivän suomalaiset keihäänheittäjät jäävät Rädyn voimatasoista kauas. Kriittisissä arvioissa todetaankin, ettei voimaharjoittelu ole suomalaisilla riittävää.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomi voitti viisi olympiamitalia samana päivänä – keihäshopea ja aitapronssi pettymyksiä
Kommentoi Facebookissa