SISÄILMAONGELMAT Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit ja asiat on huomioitu kunnan strategiassa. Kehittämistarpeita löytyy muun muassa korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta SisäNyt-selvityksestä, jossa tarkastellaan sisäilman laatua sekä siihen liitettyjä terveyshaittoja yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa, Suomessa ja Ruotsissa.
Kyselyn perusteella noin 70 prosenttia kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan. Näillä kunnilla sisäilmaongelmien käsittelyprosessit olivat myös toimivampia ja sisäilmatilanteiden hallinta parempaa.
Kuntien arvion mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Sisäilmaongelmia esiintyi Ruotsissa suunnilleen saman verran, ja ne olivat Suomen tapaan yleisimpiä peruskoulu- ja lukiorakennuksissa. Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmäksi taustasyyksi sisäilmaongelmille.
Tutkimusten mukaan oireilu työpaikalla on kolme kertaa yleisempää kuin kotona. Valtaosalla oireet ovat vaikeusasteeltaan joko lieviä tai kohtalaisia. Kunta-alan työpaikoilla työympäristöön liittyviä oireita koettiin vuosina 2015–2017 yleisemmin kuin valtion ja yksityisen alan työpaikoilla. Eniten oireita koettiin hoito- ja opetusalalla kunnissa.
STTK:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan yli viidennes vastaajista eli 22 prosenttia kokee työpaikkansa sisäilman laadun melko tai erittäin huonoksi. Työntekijäasemassa sisäilma koetaan selvästi huonommaksi kuin esimies- tai johtoasemassa.
Ongelmia on eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä koulutus- ja kuljetusalalla. Mitä suurempi organisaatio, sitä enemmän esiintyy ongelmia. Eniten niitä on kunta-alalla. Ongelmat johtuvat useista eri tekijöistä: muun muassa liian korkeasta lämpötilasta, huonosta ilmanvaihdosta, pölystä ja kosteusvaurioista.
– Hälyttävintä on, että joka neljäs sanoo, että toimenpiteitä työpaikalla ei ole tehty ongelmista huolimatta. Vastaajien mielestä tämä johtuu siitä, että työpaikalla ei koeta tarvetta korjata ongelmia; ongelmat eivät kiinnosta työnantajaa tai niistä ei välitetä. Toimenpiteitä pidetään myös liian kalliina, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
SisäNyt-hankkeen on rahoittanut Valtioneuvoston kanslia. Tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.
Lue myös: Sisäilmatutkimuksessa havaittiin ongelma – ”Jo pelot ja käsitykset voivat aiheuttaa oireita”
Kommentoi Facebookissa