KORRUPTIO Synnytystuskia oli havaittavissa, kun Kätilöopistoa rakennettiin Helsingissä 1950-luvulla ja valtiovarainministeri Aarre Simonen antoi urakan konkurssikypsälle rakennusliikkeelle. Samaan aikaan yhtiö rakensi sopuhintaisia asuntoja rakennustoimikunnan jäsenille. Rakentajayhtiö kaatui, veronmaksajat saivat satojen miljoonien tappiot ja Simonen valtakunnanoikeudessa sakot.
Tampereella Noppa-rakennusliike lahjoi 1970- ja 80-luvuilla kaupungin demareita ja keskustalaisia, kun aravataloja rakennettiin Hervantaan. Asuntohallituksen virkamiesten epäiltiin vaatineen rahalahjoituksia puolueille urakoiden vastineeksi. Autoileva kaupunginjohtaja Pekka Paavola sai lopulta sata päiväsakkoa virkarikoksista.
Helsingissä lahjottiin 1980-luvulla kaupunginvaltuutettuja, jotta Naurissaaren alueen kaavassa virkistysalue annettaisiin liike- ja toimistorakentamiselle. Kaksi valtuutettua ohjasi lahjusrahat talousvaikeuksista kärsineelle SKDL:n Helsingin piirille ja sai ehdollista vankeutta.
Isommat pojat olivat asialla, kun Turun kaupunginjohtaja, kokoomuslainen Juhani Leppä kavereineen osti kaupungin keskustasta kiinteistön ja siirsi välityspalkkiot piiloon omille tileilleen. Turussa oltiin totuttu asiaan, tunnettiinhan liikemiesten, virkamiesten, poliitikkojen ja vapaamuurareiden vanhat rakennukset tuhoava ja päivänvaloa kestämätön toiminta Turun tautina.
Tautia ei ole saatu tapettua
Virus iski voimalla Vantaallakin. Sen kantoi kaupunkiin entinen kaupunginjohtaja, sosialidemokraattien Jukka Peltomäki, jonka poikkeuksellista lahjus- ja virkarikoksiin liittyvää oikeudenkäyntiä istutaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Peltomäki toimi vuosina 2007–2011 Vantaan maankäytöstä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja kaupunginjohtajana reilun kuukauden, kunnes joutui eroamaan. Hänen epäillään saaneen arkkitehtitoimisto Forma Futuran toimitusjohtaja Leila Tuomiselta lahjuksia kuten matkoja, alle markkinahintaista asumista sekä lainoja, joita ei tarvitse koskaan maksaa takaisin.
Samassa oikeudenkäynnissä ovat vastaamassa Leila Tuominen sekä entinen VVO:n tekninen johtaja ja Vantaan Moottorirata Oy:n toimitusjohtaja Tapio Päivinen. Päivistä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa.
Tuhansien sivujen lahjusvyyhti
Tapaukseen liittyy vielä kolmas taho, HOK-Elannon entinen kiinteistöjohtaja Jari Leivo, jota Tuomisen epäillään myös lahjoneen. Leivoon liittyvä lahjusvyyhti on poikkeuksellisen laaja, esitutkinta-aineisto käsittää noin 16 000 sivua. Leivon epäillään saaneen useiden satojen tuhansien lahjukset HOK-Elannon liikekumppaneilta.
Yleisradio paljasti, että Keskusrikospoliisi on nyt saanut valmiiksi esitutkinnan, ja rakennusliike Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahtea epäillään sekä lahjomisesta että törkeästä lahjomisesta elinkeinotoiminnassa. Lahjomisesta on STT:n mukaan syytteessä kolme muutakin miestä, joista myös toinen kuuluu Skanskan ylimpään johtoportaaseen Suomessa. He kiistävät syytteet.
Skanska on Tukholman pörssissä noteerattu ja kymmenessä maassa toimiva ruotsalainen konserni, jonka palveluksessa on yli 40 000 ihmistä. Vantaalla se on ollut mukana Kivistön aseman viereen suunnitellussa kauppakeskushankkeessa, yhdessä HOK-Elannon kanssa. Kaava on nyt viivästynyt valitusten johdosta.
Pieni kunta alistuu helposti
Korruption historia sekä nykytilanne suomalaisessa rakentamisessa ovat korutonta kuultavaa. Kaupunkien kaavoituksessa liikkuu isoja rahoja, joilla voidellaan myös virkamiehiä.
– Korruptio on yleistä, mutta näyttöä on vaikea saada, rikosoikeuden professori Pekka Viljanen totesi Suomen Kuvalehdelle.
Raha saatetaan ohjata esimerkiksi puolueen tilille. Kun korruptiosta hyötyvät niin rakennusyhtiö, kaupunginvaltuutetut sekä virkamiehet, kukaan ei paljasta toimintaa. Ennen pitkää kaupungin kaavoitusta hallitsee muutama henkilö, jotka sanelevat mitä kaavoitetaan ja kenen hyödyksi.
– Pieni kunta alistuu helposti yhden yrityksen tahtoon – koston pelossakaan kukaan ei valita.
- Lähteenä käytetty myös Helsingin Sanomia
Kommentoi Facebookissa