KIRJAT Tämä tarina on tosi. Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas on koonnut kirjan ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä kummallisesta operaatiosta. Kesäkuussa 1919 Britannian kuninkaallisen laivaston sekä ilmavoimien osastot saapuivat Viipurin edustalle, opettaja Roihan perunamaalle raivattiin lentokenttä ja läheiseen Sudensaareen perustettiin tukikohta.
Mainio pikku sota (Atena) kertoo, kuinka Sopwith Camelien moottorit paukkuivat Koivistolla, kun RAF pommitti Kronstadtia, vaikka britit ja Neuvosto-Venäjä eivät olleet edes sodassa keskenään. Vaiherikkaan tarinan melkein kuulee kerrottavan englantilaisella aksentilla, kirjan osuvan nimen tyyliin. Ylikangas on ollut aiemmin Tieto-Finlandia -ehdokkaana ja hän on saanut Vuoden tiedekirja -palkinnon.
***
Ville Kaarnakari on tehnyt uskomattoman tempun, mies on luonut melkein oman kirjallisuusgenren. Reservin majurin ja entisen rauhanturvaajan suositussa Operaatio-sarjassa on ilmestynyt nyt kuusi teosta, jotka paljastavat salattuja tarinoita sotiemme merkittävimmistä tapahtumista. Lukija voi lukea teoksia kuin avainromaaneja ja miettiä, mikä on totta ja mikä tarua.
Uusin kirja Operaatio Polar – salaisen sodan salaiset partiot (Minerva) kertoo toisen maailmansodan jälkeisestä tiedusteluoperaatiosta, kun entisiä kaukopartiomiehiä värvätään suorittamaan tiedustelua itärajan takana. Hämmentävää kyllä, näin todella on tapahtunut. Kylmän sodan kynnyksellä, kesällä 1948, paljastuu myös yksi maailman suurimmista sotasalaisuuksista. Mikä se on – ei pilata jännitystä lukijalta.
***
Kaarnakari muistetaan myös legioonalainen Petersistä kertovista kirjoista, mutta nyt viestikapula on ojennettu toiselle kokeneelle sotakirjailijalle Seppo Porvalille. Caporal chef Karl Peters alias Kyösti Pietiläinen on palvellut Ranskan muukalaislegioonassa yli 20 vuotta, nykyisin Etiopian Addis Abebassa asuvan miehen seikkailuista on tehty yksitoista teosta.
Tänä syksynä ilmestynyt Legioonalainen Peters – Aavikkosota (Revontuli) vie muukalaislegioonan sotatien tällä kertaa Keski-Afrikkaan, jossa entistä paremmin aseistautuneet kapinalliset tappavat viattomia ihmisiä. Konepistooli laulaa, kapinallisia kaatuu ja lopussa jo kadonneeksi luultu Peters palaa tovereineen likaisena ja partaisena takaisin tukikohtaan – vaellettuaan läpi vaarallisen vuoriston ja polttavan kuuman aavikon.
***
Patrik Berghäll toimii erä- ja henkiinjäämiskouluttajana. Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Hartikaisen lähes kaksi kuukautta kestänyt partioretki vihollisen linjojen taakse oli siksi hänelle jo ammattinsa puolesta kiinnostava aihe. Suomen sotahistorian pisimmällä kaukopartiomatkalla sotilaat elivät kolme viikkoa ilman muonatäydennyksiä ja taivalsivat lähes 250 kilometrin matkan.
Kuoleman porteilla (Atena) kertoo Osasto Hartikaisen tarinan, osasto toimi kesän 1942 ajan ja se teki viisi kaukopartiomatkaa. Niillä oli mukana vain neljä miestä, teos perustuu nykypäivään asti säilyneeseen kirjalliseen aineistoon ja sisältää myös ennen julkaisemattomia kuvia. Osa tapahtumista on dramatisoitu.
***
Suomen sodanaikainen radiotiedustelu luki parhaimpina hetkinään vihollisen käskyjä jo ennen, kuin varsinainen vastaanottaja oli ne selvittänyt. Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia (Docendo) on Lauri Lehtosen, Timo Lienen ja Ohto Mannisen pitkään tutkiman aihepiirin kattava tulos.
Suomen radiotiedustelun johtaja Reino Hallamaa on oivalluksineen ehkä tunnetuin henkilö, teoksessa on käytetty hänen virkakäyttöön antamaansa haastattelua 1970-luvulta. Lähdeaineistoa on saatu Suomen lisäksi myös Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kirja kertoo radiotiedustelumme tärkeistä onnistumisista kohtalokkaina kesinä 1941 ja 1944, mutta myös sotavuosien epäonnistumisista.
***
Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä isänpäivän lahjapakettiin voi suositella Bo Lidegaardin tuoretta teosta Koodinimi Valkoiset bussit (Minerva). Tanskalainen filosofian tohtori ja historioitsija on koonnut tiedot kolmannen valtakunnan pohjoismaisten vankien uskomattomasta pelastusoperaatiosta, jonka suorittivat norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset vapaaehtoiset.
Vuonna 1944 levisi huhu, että Adolf Hitler oli käskenyt tuhota kaikki keskitysleirit ennen kuin liittoutuneiden joukot saapuisivat. Punainen Risti onnistui kreivi Folke Bernadotten johdolla neuvotella Heinrich Himmlerin kanssa sopimuksen vankien vapauttamisesta. Keväällä 1945 sadat valkoiset bussit kuljettivat turvaan yli 20 000 eri kansallisuutta olevaa vankia, mukana myös suuri määrä juutalaisia.
- Kirjoittaja on myös sotahistoriallisten kirjojen tekijä
Kommentoi Facebookissa