JOURNALISMI Journalistiset ihanteet ohjaavat toimittajia sosiaalisessa mediassa sekä työssä, että vapaa-ajalla. Jos ammatilliset ja henkilökohtaiset roolit ja niihin liittyvät tavoitteet ovat ristiriidassa, toimittajat priorisoivat ammatillisia vaatimuksia ja tinkivät henkilökohtaisista tavoitteistaan, FM Marika Paason tuore väitöstutkimus kertoo.
Väitöskirjassaan Paaso tutki suomalaisten toimittajien vaikutelman hallintaa sosiaalisessa mediassa, toisin sanoen sitä, millaisena toimittajat haluavat itsensä esittää, ja millaisia strategioita he siihen käyttävät.
Tulosten mukaan työnkuva ja mediaorganisaatio heijastuvat toimittajien suosimiin somestrategioihin, ja varsinkin itsensä korostaminen ja ammatillinen brändäys jakavat toimittajia. Yleisesti ottaen toimittajat pyrkivät esiintymään sosiaalisessa mediassa mukavina, pätevinä ja aitoina käyttämällä miellyttämisen ja esimerkillisyyden strategioita.
Toimittajat edustavat sosiaalisessa mediassa itseään, työnantajaansa, toimittajien ammattikuntaa ja koko journalismi-instituutiota. Monet toimittajat kokevat erilaisten vaatimusten välillä tasapainoilemisen haastavaksi ja osa jättäytyy siksi kokonaan somekeskustelujen ulkopuolelle.
Paaso korostaa, että vaikutelman hallinta ei tarkoita vain aktiivista tekemistä, vaan tekemättä jättäminenkin voi olla harkittu somestrategia. Usein toimittajien vaikutelman hallinta näkyykin nimenomaan siinä, että pidättäydytään tykkäämästä tai kommentoimasta. Esimerkiksi poliittisia kannanottoja vältetään visusti.
– Kuten eräs haastateltava asian ilmaisi: lähinnä se on sellaista, että mitä mä en tee kuin että mitä mä teen, Paaso havainnollistaa.
Toimittajille työ on usein elämäntapa. Sosiaalisessa mediassa työ- ja yksityisroolit kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa, kun samaa sometiliä käytetään sekä ammatillisiin että henkilökohtaisiin tarkoituksiin.
Lisäksi sosiaalinen media mahdollistaa uutisten seuraamisen, yleisövuorovaikutuksen ja ammatillisiin keskusteluihin osallistumisen missä ja milloin tahansa. Tästä näkökulmasta sosiaalisen median strategiat näyttäytyvät myös hyvinvointikysymyksenä.
– Some helpottaa toimittajan työtä, mutta vaikeuttaa työstä irrottautumista. Siksi tämä tutkimus ei ole kiinnostava vain vaikutelman hallinnan vaan myös työhyvinvoinnin kannalta, Paaso sanoo.
Paason mukaan väitöstutkimuksen tulokset ovat toimitustyön ohella sovellettavissa myös muille sellaisille aloille, joissa työn ja vapaa-ajan raja on epäselvä ja paine positiiviseen erottautumiseen suuri.
Alan teoreettiseen keskusteluun tutkimus osallistuu erityisesti problematisoimalla aitouden ja yksityisyyden ihanteita. Paason mukaan aitous nähdään usein automaattisesti tavoiteltavana ominaisuutena ja yksityisyyden suojeleminen suorastaan pyhänä oikeutena. Lähemmässä tarkastelussa aitous voi kuitenkin osoittautua tyhjäksi käsitteeksi ja yksityisyyden hallinta strategiseksi vaikutelman hallinnaksi.
– On sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla huolestunut yksityisyydestään kuin antamastaan vaikutelmasta – ihan kuin olisi häpeällistä myöntää, että ihminen välittää sitä, mitä muut hänestä ajattelevat.
Paason mukaan on tärkeää huomata, että aitous ja yksityisyys eivät ole vain viattomia ihanteita, vaan myös vahvasti normatiivisia leimoja, joilla voidaan oikeuttaa tai kyseenalaistaa monenlaista toimintaa tarkoitusperistä riippuen.
FM Marika Paason viestinnän väitöskirjan Yksityinen ja julkinen toimittaja: Suomalaisten toimittajien vaikutelman hallinta sosiaalisessa mediassa tarkastustilaisuus pidetään 27.11.2021 Jyväskylän yliopistolla. Paaso haastatteli tutkimukseensa 35 uutis- ja ajankohtaistoimittajaa Yleisradiosta, Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista.
Kommentoi Facebookissa