MEDIA Naiskansanedustajat kahmaisivat yli puolet kansanedustajien maininnoista politiikan uutisoinnissa vuonna 2020, selviää mediaseuranta- ja analyysitoimisto Retrieverin analyysistä. Urheilu-uutisoinnissa naisten osuus sen sijaan jäi myös mediauutisoinnille yleisesti tyypillistä kolmannesta vieläkin pienemmälle osuudelle – alle viidesosaan.
– Kansainvälistäkin huomiota kerännyt pääministeri Sanna Marinin naisvetoinen hallitus on nostanut kotimaassa politiikan uutisoinnin sukupuolijakauman tasoihin miesten kanssa. Naisten osuutta mediamaininnoissa ovat kirittäneet nimenomaan naisministerit, kertoo Retrieverin media-analyysipäällikkö Eevi Alanissi.
Ministerit mukaan lukien naiskansanedustajat hallitsevat suurimpien kotimaisten medioiden politiikan uutisia 52 prosentin osuudella. Kuitenkin kun tarkastellaan ministerisalkkujen ulkopuolelle jäävien rivikansanedustajien kerryttämää medianäkyvyyttä, näyttää sukupuolijakauma hyvin erilaiselta naisten kerätessä maininnoista vain 29 prosenttia.
Osuus on selkeästi alle kansanedustajien sukupuolijakauman, sillä 45 prosenttia kaikista kansanedustajista on naisia.
Analyysin kattaman kymmenen suurimman median välillä sukupuolijakaumasta ei löydy kaikkien kansanedustajien vertailussa suuria eroja, vaan naisten osuus maininnoista vaihtelee 50–56 prosentin välillä. Ministereiden näkyvyys kuitenkin korostuu iltapäivälehdissä ja Helsingin Sanomissa, kun taas rivikansanedustajanaiset mainitaan todennäköisemmin maakuntamedioissa.
Urheilujournalismi on perinteisesti ollut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ongelmallinen. Tämä ilmeni päämedioiden urheilu-uutisoinnissa myös vuonna 2020, jossa naisten osuus urheilijoiden maininnoista jäi 18 prosenttiin. Vuosi 2020 oli urheilun ja urheilujournalismin kannalta erityisen poikkeuksellinen, sillä koronapandemia keskeytti lähes kaiken kilpaurheilun.
– Yhtäkkiä oltiin tilanteessa, missä uutisoitavia urheilutapahtumia tai -suorituksia ei ollut. Niin miehiä kuin naisiakin painottavat lajit jäivät pääosin tauolle, ja Tokion olympialaisetkin siirrettiin. Toimittajilla oli tilaisuus tarttua myös normaalisti vähemmälle huomiolle jääviin aiheisiin, ja ilmiöuutisten ja historiajuttujen määrä kasvoi. Nämä kaikki tekijät osaltaan vaikuttavat myös uutisoinnin sukupuolijakaumaan, Alanissi taustoittaa.
Vuoden 2020 mediadata osoittaa, että naisurheilijoiden maininnat vastasivat suurimmissa medioissa parhaimmillaankin alle naisten keskimääräistä kolmannesta. Naisten osuus urheilu-uutisoinnista oli kymmenessä tavoittavimmassa mediassa korkeinta maakuntalehdissä ja Helsingin Sanomissa ja alhaisinta MTV:llä ja iltapäivälehdissä.
– Miesten urheilussa myös kansainväliset nimet keräävät mainintoja, ja esimerkiksi MTV:llä kymmenen mainituinta urheilijaa vuonna 2020 olivat kaikki F1-kuljettajia. Kun tarkastellaan suomalaisten urheilijoiden keräämiä mainintoja, Valtteri Bottas oli mainituin miesurheilija yli 2400 maininnalla. Naisista eniten uutisoitiin hiihtäjä Krista Pärmäkoskesta, jonka maininnat jäivät kuitenkin vain kolmannekseen Bottaksen maininnoista eli noin 750 mainintaan, kertoo Alanissi.
Retrieverin analyysi Sukupuolten tasa-arvo urheilun ja politiikan uutisoinnissa vuonna 2020 kattaa noin 100 000 politiikkaa ja urheilua koskevaa artikkelia, jotka on julkaistu kokonaistavoittavuudeltaan kymmenessä suurimmassa kotimaisessa mediassa vuonna 2020. Analyysi perustuu Retrieverin mediaseurannan kautta kerättyyn toimituksellisen median arkistoon ajalla 1.1.–31.12.2020.
Lue myös: Poliittiset lobbaajat vaikuttavat mediaan – ”Varsinkin nuoremmilta toimittajilta puuttuu näkemys”
Kommentoi Facebookissa