VALOKUVA Kansakunta oli kesäkuun alussa vasta toipumassa jääkiekon kolmannesta MM-kullasta, kun 12 maakunnallisen sanomalehden omistama valtakunnallinen Lännen Media analysoi toimittajansa tekemässä jutussa suomalaisen sisun aineksia sekä minkälaisista suorituksista syntyy kaikkien aikojen urheilutekoja.
”Mörkö-Markon johtamista leijonista voi tulla samanlaisia kestosankareita kuin Lasse Virénistä – ainakin tarinassa on legendan ainekset”
Kissankokoisena pääkuvana sanomalehdissä ja niiden verkkomedioissa komeili lehdistöneuvos Jorma Poudan ottama palkittu urheilukuva vuodelta 1972. Lasse Virén kaatui Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa 11 kierroksen jälkeen, mutta voitti silti kultaa maailmanennätysajalla.
Lehtikuvan valokuvaajana paikalla ollut Jorma Pouta ei halunnut päivystää etusuoralla viidenkymmenen muun kuvaajan joukossa, vaan siirtyi takasuoralle. Pouta oli ainoana paikalla, kun Virén kaatui. Hän ehti ottaa viisi kuvaa senaikaisella tekniikalla.
Jorma Pouta oli menettää mestariotoksensa jo ennen sen julkaisua. Lähettipalvelu vei filmirullat lehdistökeskukseen kehitettäviksi. Kun Pouta kyseli minkälaisia kuvista tuli, kukaan ei tiennyt mitään. Filmirulla löytyi lopulta roskakorista kuvapussin nurkasta. Kuvasta tulikin klassikko, kuten Lännen Median toimittaja suitsuttaa.
”Ikoniseksi ellei peräti myyttiseksi Virénin saavutuksen pyhitti kaatumisesta otettu veistoksellinen valokuva.”
Klassikko löytyy arkistosta
Kuva on todennäköisesti kautta aikojen eniten julkaistu lehtikuva Suomessa. Jutun pääkuvana julkaistussa valokuvassa kiinnittää kuitenkin huomiota se, että hieman heikkolaatuinen kuva näyttää olevan skannattu sanomalehdestä, sillä karkeat rasteripisteet ovat selvästi näkyvissä ja kuvasta huomaa myös kuluman taitteesta.
Valokuvaajaksi ei ole ilmoitettu Jorma Poutaa. Esimerkiksi Alma Median sanomalehdessä Satakunnan Kansassa kuvalähde on ”Alma Media arkisto”, ja omaan yhtiöönsä kuuluvan Turun Sanomien verkkomediassa ei mitään, Hämeen Sanomissa vain ”arkisto”. Ongelma on selvästi huomattu ennen julkaisua.
Yritän selvittää hämmentävää ratkaisua kysymällä asiasta suoraan Lännen Median päätoimittaja Matti Posiolta. Posio kiittää viestistä ja sanoo kuvan löytyneen ”arkistostamme”. Posio ei tarkenna mistä arkistosta on kyse. Alma Media on perustettu vuonna 1998 ja Lännen Media vasta vuonna 2014.
Huomautan päätoimittajalle uudessa viestissä, että virheitä sattuu ja niistä selviää korjaamalla vähintäänkin tekijätiedot, kuten JSN ohjeistaa. Posio ei enää vastaa. Hänen kotitoimituksensa Aamulehden julkaisema kuuluisista kuvista kertova juttu on verkossa oudosti ilman valokuvaa. Julkaisusta ei selviä onko kuva poistettu, mitään merkintää muutoksesta ei ole.
Jokaisen kuvan julkaisseen lehden päätoimittajan täytyy tuntea klassikkokuva, joillain heistä on jopa urheilutoimittajan tausta. Yksikään kuvan julkaisseista sanomalehdistä ei kuitenkaan korjaa valokuvaan edes oikeita tekijätietoja.
Kuvalla saisi kerrostalokaksion
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Jorma Poudalle lehdistöneuvoksen arvonimen joulukuussa 2018. Pouta on Suomen 15. lehdistöneuvos ja heistä ainoa valokuvaaja, arvonimi myönnetään yleensä päätoimittajille. Suosittelijoiden joukossa oli eräs Lasse Virén.
Mutta ei kyseinen otos Poudan ainoa palkittu valokuva ole. Savossa uransa aloittanut mies toimi Lehtikuvassa 1970-luvun, mutta pisimmän työuransa hän teki Seura-lehdessä. Kameran objektiivi oli kohdistettu tavan takaa niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin merkkihenkilöihin.
– Aikoinaan Lehtikuvassa jouduimme heti allekirjoittamaan sopimuksen, joten kuva on yhtiön omaisuutta. Olen joskus sanonut, että muussa tapauksessa Aatos Erkon perikunta olisi minulle kerrostalokaksion velkaa, nykyisin eläkkeellä oleva lehtikuvaaja hymähtää.
Kuultuaan tapauksesta ja kun kyse ei ole mistään tekijänoikeuslain sallimasta arvosteluartikkelista tai tieteellisestä esityksestä, kokeneen kuvaajan näkemys tapahtuneesta on selvä.
– Kyllä tässä on menty muutamaankin otteeseen yli siitä, missä aita on jo kaatunut.
Hän tekee yhteistyötä kuvaoikeuksien hallinnassa Lehtikuvan kanssa ja tulee olemaan sinne yhteydessä. Luvattomasta käytöstä voi joutua maksamaan kolminkertaisenkin korvauksen, kokonaissummassa liikuttaneen näin jo tuhansissa.
Jos rasteroitu kuva olisikin löytynyt jonkin lehden arkistosta, on vaikea kuvitella, kuinka sen olisi edes kukaan muu kuin Lehtikuva voinut myydä muille lehdille ja yhtiöille.
Suorastaan hämmästyttävä virhe
Suomen kuvajournalistit ry ei vastaa, mutta Suomen Journalistiliitto sekä Journalisti-lehti kiinnostuvat erikoisesta episodista. Liiton lakimies Sanna Nikula on erikoistunut muun muassa tekijänoikeuskysymyksiin. Hän pitää hienona, että Jorma Pouta haluaa edistää asiaa ja pitää Lännen Median virhettä suorastaan hämmästyttävänä.
Virhettä ei voi selittää edes sillä, että 47 vuotta vanhan valokuvan tekijänoikeus olisi vanhentunut. Tavallisessa valokuvassa tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Näin ennen vuotta 1969 otetut kuvat voisivat olla vapaita. Mutta mitä tarkoittaa lakitekstissä oleva määritelmä ”kuvan valmistus”?
– Valokuvan valmistamishetkenä pidetään sitä hetkeä, kun kuva kiinnittyy valoherkälle alustalle, eli siis ottamishetkeä, Sanna Nikula tarkentaa.
Etenkin ammattilaisten ottamat kuvat voivat kuitenkin olla teoksia, jolloin suoja-ajaksi tulee 70 vuotta kuolemasta.
– Tekijänoikeusneuvosto on ratkonut vuosien saatossa useitakin valokuvan teoskynnystä koskevia tapauksia, tunnetuimpina Kalle Kultalan tapaus ja kymmenen vuotta vanhempi Paavo Nurmi -tapaus, Nikula muistelee.
Kalle Kultalan ottama valokuva, jossa presidentti Urho Kekkonen, Rafael Seppälä, Max Jakobson sekä Ahti Karjalainen lukevat Neuvostoliiton noottia Havaijilla 1961, on teos ja sillä on valokuvaa pitempi suoja-aika.
– Mutta Räshid Nasretdinin kuva, jossa Paavo Nurmi sytyttää olympiatulta, ei ollut neuvoston mielestä teosvalokuva, vaan tavallinen valokuva, Sanna Nikula kertoo.
Kun Jorma Poudan vuonna 1972 ottaman valokuvan synnystä tulee kuluneeksi 50 vuotta, saattaa olla, että tekijänoikeusneuvosto joutuu uuden visaisen arviointikysymyksen äärelle.
- Kirjoittaja on Journalistiliiton jäsen sekä Jorma Poudan entinen työtoveri Seura-lehdessä
EDIT 21.6. Artikkelissa mainituista lehdistä Hämeen Sanomat on nyt tehnyt oikaisun, Turun Sanomat lisäsi valokuvaajan nimen ja Satakunnan Kansa lisäsi valokuvaajaksi väärän nimen. Muista lehdistä Kaleva poisti koko huonolaatuisen kuvan.
Kommentoi Facebookissa