MATKAILU Jos sotahistoriaa harrastavien miesten kesken tulee puheeksi Vietnamin sota ja suomalaiset sotilaat, ensimmäiseksi mainitaan takuuvarmasti Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin nimi. Törni, sittemmin nimellä Larry Thorne, oli myös Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen upseeri.
Törni katosi Vietnamin sodan erikoistehtävässä lokakuussa 1965, hänen sumuisessa illassa onnettomuuteen joutuneen helikopterinsa jäännökset löydettiin vasta heinäkuussa 1999 suomalais-amerikkalaisen retkikunnan toimesta.
Mutta Lauri Törni ei ole ainoa Suomessa syntynyt sotilas, joka osallistui Vietnamin sotaan. Heitä taisteli jo Ranskan muukalaislegioonan riveissä Indokiinan sodassa, mutta myös muutama kymmenen sekä Yhdysvaltain että Australian joukoissa 1960-luvulta aina sodan loppuun asti.
Laivaston Veteraanien puheenjohtaja, kapteeniluutnantti Seppo Grönroos tuntee miehistä useita. Hän on ystävystynyt ja pitää säännöllisesti yhteyttä muun muassa Alajärveltä kotoisin olevan Markku Kanervikkoahon, merijalkaväkeen kuuluneen Erkki Nevatien, lääkintämies Timo Peltomaan sekä Hinnerjoella nykyisin asuvan Dave Heikkilän kanssa.
Myös Vietnamin suomalaisveteraanit ikääntyvät. Juuri ennen vuoden vaihdetta joukosta poistui Kaliforniassa kapteeni Seppo Hurme, Vietnamin sodan helikopterilentäjä.
Maisemat huokuvat historiaa
Seppo Grönroos on pakannut jälleen rinkkansa. Hän on vieraillut Kaukoidässä yli kymmenen kertaa, Vietnamissakin kolmesti. Nyt on edessä uusi reissu.
Vietnamista löytyvät klassiset sotamuseot valtion virallisine oppaineen ovat jo turhankin tuttuja. Mieluummin hän vierailee paikoissa, joilla on ollut historiallista merkitystä.
– Kun maisemat alkavat tarinoiden kautta elää, se on nykymuotoinen museo, Seppo Grönroos muotoilee.
Mielenkiintoisia kaikkien saavutettavissa olevia kohteita ovat muun muassa Saigonissa sijaitseva entinen presidentin palatsi tai Vietcongin sissien Cu Chissa sijaitseva tunneliverkosto.
Monet eivät tiedä, että suomalaiset liittyvät myös Vietnamin sodan kuuluisimpaan kuvaan napalmin polttamasta yhdeksänvuotiaasta tytöstä Kim Phucista.
– Hänet hoiti kuntoon suomalainen lääkäri Aarne Rintala. Tytön käly pitää edelleen pientä baaria Trang Bangin kylässä, paikalla vieraillut Seppo Grönroos kertoo.
Kartalta kadonneita tukikohtia
Tällä kerralla matkalle lähtevään miesten ryhmään kuuluu suomalaisten sotahistoriaa harrastavien herrojen joukossa muun muassa entinen komentaja ja everstiluutnantti, joten sotilaallinen järjestys on taattu. Kun kaikki ovat koossa, miehiä on lukumäärältään ryhmän verran.
Tavoitteena on löytää muutama jo kartalta kadonnut tukikohta, mutta myös entisiä suomalaisten kokemia taistelupaikkoja. Lähes pakollinen rasti on kuitenkin nousu Törnin onnettomuusvuorelle.
Grönroos tuntee Törnin käyttämän Kham Ducin tukikohdan läheisen alueen hyvin, sillä hän matkaa nyt paikkakunnalle kolmatta kertaa.
– Ensimmäisellä kerralla sää ja viidakko olivat voittamattomia, toisella kerralla onnistuimme jo nousemaan vuorelle. Nyt tarkoituksena on löytää aikaa onnettomuuspaikan tutkimiseen, Seppo Grönroos miettii.
Ja jotta matkalla olisi jotain mitä ei voi ennustaa, ovat miehet tutkineet myös reittiä, jota pitkin Törnin kopteri lensi aikoinaan Laosin puolelle. Salaisessa Shining Brass -operaatiossa pyrittiin etsimään sissien käyttämää polveilevaa Ho Chi Minh -reittiä.
Etukäteen on kuitenkin mahdotonta sanoa, saavatko suomalaiset ylittää rajan.
– Ei Laosissa pitänyt olla aikoinaan yhtään Vietcongin sissiä eikä amerikkalaista sotilasta. Eikä sitä paitsi yhtään suomalaistakaan.
Kommentoi Facebookissa