SOTE SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt sosiaali- ja terveysjohtajien, järjestöjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden arvioita sote-uudistuksesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta.
Samalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu etenee maakunnissa, arviot sen tavoitteiden toteutumisesta ovat heikentyneet. Tämä selviää vuoden 2018 Sosiaalibarometrin ennakkotuloksista.
Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Arvioiden heikentyminen näkyy myös useimmilla sote-uudistuksen osa-alueilla verrattuna vuoden 2017 tuloksiin.
Sote-johtajien enemmistön arvioiden mukaan uudistus epäonnistuu eriarvoisuuden vähentämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisessä. Uudistuksen ei myöskään uskota selkiyttävän nykyistä palvelujen tuotantorakennetta, vastaajista oli tätä mieltä 66 prosenttia.
– Valiokuntakäsittelyn aikataulupaineista huolimatta täytyy vielä löytyä malttia ja harkintaa paneutua esitettyihin huoliin, huomauttaa SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Myös usko sote-uudistuksen aikatauluun ja kustannusten hillintään horjuu. Vuonna 2017 arvioi 72 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista uudistuksen onnistuvan huonosti sille asetetussa aikataulussa, ja vuonna 2018 vastaava luku oli 78 prosenttia. Kun vuosi sitten 57 prosenttia vastaajista katsoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemissä, vuonna 2018 vastaava luku nousi jo 77 prosenttiin.
Heikkouksien lisäksi uudistuksella nähdään kuitenkin myös vahvuuksia, ja jotkin arviot ovat parantuneet. Kun vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, tällä hetkellä näin ajattelee jo 73 prosenttia.
– Sote-johtajien usko uudistuksen valmistelun etenemiseen on vahvistunut. On tärkeää, että sote-johtajien näkemykset ovat mukana uudistuksen toimeenpanon valmistelussa, Vertti Kiukas toteaa.
Lisäksi enemmistö sote-johtajista arvioi, että terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys tulee parantumaan uudistuksen myötä. Noin kaksi viidestä sosiaali- ja terveysjohtajasta uskoo uudistuksen vahvistavan terveyspalvelujen laatua perus- ja erityistasoilla. Sekä vuonna 2017 että 2018 sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia ennakoi, että lähipalveluiden turvaaminen onnistuu sote-uudistuksessa huonosti.
– Myös sosiaalipalveluissa asiakaslähtöisyys-, laatu- ja saatavuusodotusten on kohottava terveyspalvelujen rinnalla korkeammalle, Kiukas muistuttaa.
Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sote-johtajien lisäksi myös sote-järjestöjen johtajilta, jotka edustavat tätä hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä. Vastaajien selkeä enemmistö eli yli 70 prosenttia ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista.
Kuntien ja perustettavien maakuntien väliset työnjako- ja vastuukysymykset vaativat myös edelleen selkeyttämistä.
Kommentoi Facebookissa