Stratosfääri enteilee talvisen sään jatkuvan – seuraako jälleen harvinaisen kylmä maaliskuu?

Uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja ainakin maaliskuun puoliväliin saakka.

Uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja ainakin maaliskuun puoliväliin saakka. (Kuva Fotolia)

Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen voi aiheuttaa tavanomaista kylmemmän sään jakson Suomessa.

SÄÄTILA Pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden yläilmakehässä on tapahtunut merkittävä stratosfäärin äkkilämpeneminen eli Major Sudden Stratospheric Warming. Stratosfäärin äkkilämpeneminen liittyy polaaripyörteen jakautumiseen, jonka seurauksena lämpötila on nyt kohonnut 30 kilometrin korkeudella stratosfäärissä noin 20–30 celsiusastetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.

Polaaripyörre tai napapyörre on talvisaikaan napa-alueille yläilmakehään noin 10–80 kilometrin korkeudelle muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen 60. leveysasteelle. Polaaripyörrettä kiertävät voimakkaat länsituulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s, mutta polaaripyörteen hajotessa stratosfäärin tuulet heikkenevät ja kääntyvät itäisiksi.

– Stratosfäärin äkkilämpeneminen kiinnostaa säänennusteiden ja ilmastoennusteiden tekijöitä, koska ilmiö vaikuttaa viiveellä sääoloihin maanpinnan lähellä, sanoo tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Stratosfäärin äkkilämpenemisen jälkeen pohjoisnavan ylle muodostuu tyypillisesti korkeapaine, jonka vaikutuksesta tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut jopa kahden kuukauden ajan Euraasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.

Suomen osalta aiemmista tapauksista tiedetään tilastojen valossa, että äkkilämpenemistä seuranneiden kahden kuukauden aikana keskilämpötila on ollut keskimäärin vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa alempi. Vaihtelu on kuitenkin suurta ja useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa sää on ollut meillä tavanomaista lauhempaa.

Stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtuu keskitalvella keskimäärin noin joka toinen vuosi, mutta ilmiön esiintymiseen ei kuitenkaan liity säännönmukaisuutta. Edellinen merkittävä keskitalveen sijoittunut stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtui vuonna 2013. Tätä seurasi Suomessa harvinaisen kylmä maaliskuu.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja helmikuun viimeiseltä viikolta ainakin maaliskuun puoliväliin saakka. Pitkiin ennusteisiin liittyy kuitenkin aina merkittävää epävarmuutta.

Kommentoi Facebookissa