TURVALLISUUS Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä ja niiden ei odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Näin todetaan Suojelupoliisin julkaistussa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa.
Itsevaltaiset valtiot pyrkivät kybervakoilun keinoin hankkimaan tietoa päätöksenteon tueksi sekä vaikuttaakseen suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan. Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.
Myös kyberrikollisuus voi pahimmillaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta, vaikka rikollisten tavoitteena on ensisijaisesti hankkia rahaa. Jos kiristyksen kohteeksi joutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä toimija, kuten terveydenhuollon tai vesihuollon organisaatio, voi rikollisella toiminnalla olla vakavia seurauksia laajemmin yhteiskunnalle ja suomalaisille.
– On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen tietoturvakulttuuri on varsin hyvää. Riskit kuitenkin kasvavat, kun yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi toimivista tietojärjestelmistä. Yhteiskunnan kannalta kriittisten organisaatioiden tietoturvan merkitys korostuu.
Kybervakoilun lisäksi Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen uskotaan jatkuvan Suomessa laajamittaisena. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.
Kansallisen turvallisuuden katsauksessa nostetaan esille myös kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhkat. Suomen kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa itsevaltaisten valtioiden tiedustelua. Kiinnostus kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin, myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin.
– Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa, Pelttari toteaa.
Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät. Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta.
Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isil ja al-Qaida. Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen. Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä keskittyy pääosin tukitoimintaan, mutta myös iskut ovat mahdollisia.
Kommentoi Facebookissa