SUOJELUPOLIISI Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin julkaisemaan vuoden 2020 vuosikirjaan.
Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.
– Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön, päällikkö Antti Pelttari kertoo.
Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” eli Isis kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä.
Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.
Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.
Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Vuonna 2020 havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.
Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.
– Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta, Pelttari toteaa.
Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.
Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa eli 91 prosenttia suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.
Lue myös: Eduskunnan tietomurtoa tutkitaan törkeänä vakoiluna – verkkovakoilukampanja liitetty Kiinaan
Kommentoi Facebookissa