TERRORISMI Terrorismin uhka on Suojelupoliisin arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on ennallaan, mutta terrorismin tilannekuva on kuitenkin muuttunut sekä kansainvälisesti että Suomessa.
Ideologiasta riippumatta suurimman terrori-iskun uhkan muodostavat yksittäiset toimijat. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin julkaisemaan vuoden 2019 vuosikirjaan.
Matkustaminen ja pitkäaikainen oleskelu Syyrian ja Irakin konfliktialueella ovat voimistaneet erityisesti radikaali-islamistisia verkostoja ja niiden kykyä ja valmiutta väkivaltaan. Isis on länsimaissa edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa.
Suojelupoliisin mukaan myös äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut länsimaissa. Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia vastaavanlaiset yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.
Terrorismin uhkaa arvioidessaan Suojelupoliisi ottaa huomioon varsinaisten iskujen valmistelun lisäksi erilaiset tukitoimet: propagandan tuottamisen ja levittämisen, muiden ihmisten kannustamisen terrorismin tukemiseen, värväämisen ja rahoittamisen. Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia.
– Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksen kohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Suomi on jatkuvasti ulkovaltojen laittoman tiedustelun kohteena. Suomea vakoilevien valtioiden tavoitteena on etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta ne voivat saada haltuunsa esimerkiksi salassa pidettävää tietoa. Niin valtiolliset kuin ei-valtiolliset toimijat voivat hyödyntää tilannetta yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi.
Lisäksi poikkeusolojen pitkittyessä ääriliikkeet voivat pyrkiä hyödyntämään voimistuvaa vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus voivat kasvaa.
– Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa, Pelttari jatkaa.
Viime vuosi oli Suojelupoliisille historiallinen, koska uusien tiedustelulakien myötä Supon toimivaltuudet uudistuivat kesäkuussa 2019. Tiedustelulait toivat Suojelupoliisille myös entistä tiukemman valvonnan. Laillisuuden takuumies on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen, jolla on esteetön pääsy Suojelupoliisin salaisimpaankin tietoon.
Lue myös: Sisäministeri Maria Ohisalo valitsi vihreän kansliapäällikön – ohitti Suojelupoliisin päällikön
Kommentoi Facebookissa