SOTAHISTORIA Uutuusteos Partisaanisota (Readme) on selvittänyt vuosikymmeniä kiistaa aiheuttanutta epätietoisuutta. Jatkosodassa 1941–1944 suomalaisiin rajakyliin erityisesti pohjoisessa hyökkäsi neuvostopartisaanien osastoja, julmissa iskuissa sai surmansa noin 180 suomalaista siviiliä. Henkiin jääneiden aikalaistodistajien mukaan siviilikyliin kohdistuneisiin hyökkäyksiin osallistui myös selkeää suomea puhuneita henkilöitä.
Neuvostopartisaaneja oli arkistolähteiden mukaan kyseisinä vuosina 5 101 henkeä, joista kaatui 975 ja katosi 691 partisaania. Partisaaneina toimi samaan aikaan noin 1 700–1800 henkeä. Tutkijat ovat arvioineet, että Karjalan rintaman partisaaneista jopa 15 prosenttia oli suomalaisia ja karjalaisia, mutta henkilöllisyydet ovat olleet arvailujen varassa.
Karjalan kansallisarkistosta Petroskoista saadut arkistotiedot on nyt käynyt läpi Partisaanisota-teoksen asiantuntija Tuure Neitola, ja dokumenteista on pystytty tunnistamaan yli 150 suomalaista neuvostopartisaania. Partisaaneja toimi esikunnassa, paikalliset maastot tuntevina oppaina, tulkkeina ja taistelijoina. Aikaisemmin Suomessa lähteenä käyttämätön Venäjällä lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön julkaistu laaja Karjalan rintaman partisaanit -teos sisältää myös 677 dokumentin joukossa lukuisia suomalaisnimiä, useat asiakirjat ovat ennen julkaisemattomia.
Suomalaisia toimi jopa partisaaniliikkeen johtotehtävissä. Taistelulippu-partisaaniosastoa komensi suomalainen punakaartilainen ja punaupseeri Bruno Lahti, partisaaniesikunnassa työskenteli puolestaan tiedustelupäällikkönä ja vankien kuulustelijana Jorma Kukkonen.
Suomalaisten nimikko-osastot
Partisaanien pääosastoja oli 35, joista ensimmäinen oli entisen punakaartilaisen Toivo Antikaisen nimikko-osasto, vaikka syksyllä 1941 lento-onnettomuudessa kuollutta punaupseeria ei enää jatkosodassa rintamalle päästetty. Partisaaniosastoista muodostettiin myös pienempiä ryhmiä, joista osaa kutsuttiin päällikkönsä nimellä.
Punakaartilaisella ja punaupseerilla Toivo Suotailalla oli myös omaa nimeään kantanut ryhmä. Sisällissodassa 1918 sotinut ja kapinaan osallistunut suomalainen oli saanut vankeustuomion, mutta pakeni pakkotyöleiriltä Ruotsiin, ja edelleen Viron kautta Neuvosto-Venäjälle.
Hän kävi yli 1400 toverinsa tavoin upseerikoulun Pietarissa, palveli punaupseerina sekä paperitehtaalla, neuvostotilalla ja maatalouskorkeakoulussa. Suotaila katosi taistelutehtävissä lokakuussa 1941. P/o Suotailan nimeä kantaneessa partisaaniosastossa palveli myös muita suomalaisia, Partisaanisota-teoksen listauksessa löytyy muun muassa nimi Arvo Lehto.
– Partisaanisota-teos on laajin tähänastinen selvitys suomalaisten osallistumisesta Karjalan rintaman partisaanitoimintaan, mutta toivoisimme aiheen saavan myös laajan akateemisen tutkimuksen. Arvo Lehdon tapaus on esimerkki siitä, kuinka partisaanitoiminnassa oli myös poliittisia yhtymäkohtia Suomeen, tietokirjailija Kari Kallonen toteaa.
Tuusulassa syntynyt Arvo Aksel Lehto, alkuaan Lund, taisteli sisällissodassa punaisten riveissä ja sai elinkautisen vankeustuomion, mutta hänet armahdettiin vuonna 1925. Seuraavana vuonna Lehto liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen.
Kohtalona Äänisen aallot
Arvo Lehto nousi vuonna 1929 Uudenmaan vaalipiiristä jopa kansanedustajaksi ja toimi sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. Lapuan liike muilutti Lehdon kuitenkin 5.7.1930 itärajan yli Neuvostoliittoon. Lehto toimi Neuvostoliitossa ammattiliitoissa, puoluesihteerinä ja toimittajana.
Vuonna 1937 Lehto lähetettiin Suomeen ja Ruotsiin ”selvittämään puoluetyön tilaa ja palauttamaan yhteyksiä”, kuten Kimmo Rentolan teoksessa suomalaisesta kommunismista sota-aikana todetaan. Poika-salanimeä puolueväen keskuudessa käyttänyt Lehto oli Haaparannassa joulukuusta 1938 ja pidätettiin talvisodan alla lokakuussa 1939. Hän palasi vuonna 1940 Neuvostoliittoon.
Arvo Lehto työskenteli Neuvosto-Karjalassa Totuus-lehden toimittajana ja Petroskoin radiokomitean suomalaisen osaston johtajana. Hänen ilmoitetaan kuolleen jatkosodassa syksyllä 1941, kun suomalaiset valtasivat Petroskoin.
– Petroskoin puolustukseen osallistui puna-armeijan rinnalla peräti kahdeksan partisaaniosastoa. Kun sekä Toivo Suotailan että Arvo Lehdon nimet löytyvät saman partisaaniosaston kokoonpanosta ja molemmat menehtyivät syksyllä 1941, onkin todennäköistä, että heidän sotatiensä partisaanitoiminnassa liittyy juuri tähän, Kari Kallonen arvioi.
Sekä Suotaila että Lehto olivat kuollessaan hieman yli 40-vuotiaita. Arvo Lehdon kerrotaan olleen Petroskoista lähteneellä lautalla, kun se syttyi tuleen pommituksessa. Entinen kansanedustaja hyppäsi veteen ja hukkui Äänisjärveen, jatkosodan suositun valssin kuvaamiin Äänisen aaltoihin.
Kari Kallonen on myös Päivän Lehden päätoimittaja
Kommentoi Facebookissa