Suomalaisessa lentopallossa haihateltiin olympialaisista – realistisempi unelma jalkapallossa

Naisten jalkapallomaajoukkueella lienee suomalaisista palloilujoukkueista paras mahdollisuus Pariisin 2024 olympialaisiin.

Naisten jalkapallomaajoukkueella lienee suomalaisista palloilujoukkueista paras mahdollisuus Pariisin 2024 olympialaisiin. (Kuva Palloliitto)

Suomalainen palloilujoukkue on viimeksi päässyt kesäolympiakisoihin 1980. Silloin boikotin kautta.

OLYMPIALAISET Suomen Olympiakomitea ilmoitti 2017 kunnianhimoisesta tavoitteesta palloilujoukkueen saamiseksi Tokion 2020 olympiakisoihin. Miesten lentopallomaajoukkue oli tuolloin lähimpänä tavoitteen toteuttamista ja Lentopalloliitto otti haasteen vastaan.

Viime viikonloppuna Kiinassa Suomella oli olympiapaikka tarjottimella. Neljän maan olympiakarsintaturnauksen voittaja sai paikan Tokioon. Suomi hävisi kuitenkin kaikki kolme otteluaan ja jäi turnauksen jumboksi. Kiinan turnauksessa tuli karulla tavalla selväksi, miten kaukana Suomi olympiapaikasta on.

Suomella on vielä teoriassa mahdollisuus saavuttaa paikka Tokion olympialentikseen. Maajoukkueen nykytason perusteella tavoite ei kuitenkaan ole realistinen.

Miesten lentismaajoukkue oli 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa lähellä kansainvälistä kärkeä ja onnistui voittamaan jopa Brasilian. Olympiapaikka olisi ollut realistisempi tavoite Pekingin 2008 tai Lontoon 2012 turnaukseen.

Kun lentopallon olympiapaikka asetettiin viralliseksi tavoitteeksi, tippui Suomen taso samaan aikaan kansainvälisestä kärjestä kauemmaksi. J.K. Paasikiveä mukaillen, ”tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Olympiahaaveet lentopallossa on syytä asettaa Los Angelesin 2028 kisoihin.

Koripalloliitto ei sentään ottanut Olympiakomitean haastetta Tokion 2020 kisoista vastaan. Tavoitetta ei pidetty Koripalloliitossa realistisena.

Suomen miesten maajoukkueen Susijengin haaveet Tokion olympiapaikasta romuttuivat viime helmikuussa Permissä, kun Venäjä voitti suomalaiset ratkaisevassa MM-karsintaottelussa. Tokion olympiaturnauksen paikkoja ja jatkokarsintapaikkoja ratkotaan muutaman viikon kuluttua alkavassa Kiinassa pelattavassa MM-turnauksessa.

Susijengi on olympiapaikasta yhtä kaukana kuin lentisäijät. Pariisin 2024 olympiapaikka ei nykytason valossa ole realistinen tavoite, koska Euroopassa pitäisi yltää viiden parhaan joukkoon. Niin lyhyessä ajassa Suomessa ei kehitetä joukkueellista uusia maailmanluokan pelaajia.

Olympiakomitea maksaa lentopallolle tehostamistukea 380 000 ja koripallolle 365 000 euroa vuodessa. Joukkuelajeista tehostamistukea saa myös naisten jalkapallo, jolle maksetaan tänä vuonna 150 000 euroa.

Itse asiassa naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit on tällä hetkellä suomalaisista palloilujoukkueista lähimpänä paikkaa kesäolympialaisiin. Suomen tyttöjen maajoukkueet ovat pärjänneet kansainvälisellä tasolla vahvasti Suomen pelattua viime syksynä tyttöjen MM-kisoissa, jonne Euroopasta selviytyi vain kolme joukkuetta.

Suomessa naisten pääsarjajalkapallo kituu köyhyysrajalla, mutta Euroopan merkittävissä jalkapallomaissa on mahdollisuus elättää itsensä ammattilaisena. Suomen pääsarjafutiksen taloudelliseen tilanteeseen olympiaprojekti ei kaadu.

Pariisin 2024 olympialaiset saattavat tulla Helmareille liian aikaisin, mutta tavoitteet olisi hyvä asettaa Los Angelesin 2028 kisoihin. Olympiahaaveen toteuttaminen tietysti edellyttää, että mahdollisimman moni tyttömaajoukkueiden pelaaja pääsee ammattilaisuralle. Tässä Olympiakomitean tukirahat ovatkin avainasemassa.

Suomalainen palloilujoukkue on saavuttanut paikan kesäolympiakisoihin karsintojen kautta vain kerran. Miesten koripallomaajoukkue oli mukana Tokion olympiakisoissa 1964.

Viimeksi suomalainen palloilujoukkue oli tositoimissa kesäolympiakisoissa Moskovassa 1980. Silloin Suomi saavutti paikan miesten jalkapalloturnaukseen takaportin kautta, kun karsintalohkon muut joukkueet Länsi-Saksa ja Norja boikotoivat kisoja.

Boikotin avulla Suomi olisi päässyt myös Los Angelesin 1984 olympialaisten miesten lentopalloturnaukseen. Tuolloin paikkaa ei kuitenkaan ei anottu.

Moskovan 1980 jalkapalloturnaus ja Los Angelesin 1984 lentopalloturnaus kertovat faktaa Suomen sen aikaisesta ”puolueettomuuspolitiikasta”.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomalaisen lentopallon kriisi jatkuu – edessä yt-neuvottelut!

Kommentoi Facebookissa