Suomalaiset naiset ovat erityisen huolissaan – poliisien vähentäminen tuo turvattomuutta

Rauhallinen juhannusaatto vaihtui monella paikkakunnalla poliisin kannalta erittäin vilkkaaksi juhannusyöksi.

Rauhallinen juhannusaatto vaihtui monella paikkakunnalla poliisin kannalta erittäin vilkkaaksi juhannusyöksi. (Kuva Fotolia)

Poliisien määrän vähentämistä pidetään vakavana uhkana Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

TURVALLISUUS Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista pitää poliisien määrän vähentämistä ja määrärahojen pienentämistä vakavana uhkana Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Vain seitsemän prosenttia kokee, että se ei ole lainkaan uhka.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton teettämä kysely kertoo, että vain 39 prosenttia uskoo poliisin pystyvän nykyisillä resursseillaan turvaamaan kansalaisten arkielämää erittäin tai melko hyvin. Kolme prosenttia suomalaisista kokee, että poliisi pystyy nykyisillä määrärahoilla turvaamaan kansalaisten arkea erittäin hyvin. Melko hyvään turvaan uskoi vain 36 prosenttia.

Miesten luottamus oli jonkin verran vahvempaa kuin naisten: silti miehistäkin alle puolet eli 45 prosenttia uskoi poliisin pystyvän turvaamaan arkea erittäin tai melko hyvin.

– Ei riitä, että 39 prosenttia suomalaisista uskoo poliisin kykyyn turvata kansalaisten arkea. Tavoitteena tulee olla vähintään 80 prosenttia, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen Liiton SPJL:n puheenjohtaja Yrjö Suhonen.

Poliisiammattikorkeakouluun pitää ottaa vuosittain 400 uutta opiskelijaa ja poliisimiesten määrä tulisi nostaa vähintään 7 500 henkilöön, Suhonen linjaa.

– Jotta tähän päästäisiin, poliisien määrärahoista pitää tehdä yli vaalikausien ulottuvia parlamentaarisia päätöksiä.

Varsinkin naiset ovat erityisen huolissaan vuodesta 2010 jatkuneesta poliisien resurssien vähentämisestä: 69 prosenttia naisista piti sitä vakavana uhkana. Vastaava luku miehillä oli 47 prosenttia.

Eniten huolissaan olivat 35–49-vuotiaat: heistä 65 prosenttia piti poliisien resursseissa tapahtunutta vähentämistä vakavana uhkana turvallisuudelle. Vähiten huolissaan ovat 15–24-vuotiaat. Kuitenkin myös heistä 40 prosenttia piti poliisien resurssien heikkenemistä vakavana uhkana.

Negatiivisen kehityksen uskotaan jatkuvan, sillä puolet vastaajista uskoo sisäisen turvallisuuden olevan kymmenen vuoden kuluttua heikompi kuin nyt. Synkimmin tulevaisuuden näkevät 35–49-vuotiaat, joista 59 prosenttia uskoo sisäisen turvallisuuden heikkenevät seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Suomen talouden kehityksen kannalta on huolestuttavaa, että myös yrityspäättäjille suunnattuun kyselyyn vastanneista 55 prosenttia uskoo Suomen turvallisuustilanteen olevan 10 vuoden kuluttua nykyistä heikompi. Taloustutkimus selvitti SPJL:n toimeksiannosta helmikuussa puhelinhaastatteluilla sadan yrityspäättäjän näkemyksiä turvallisuudesta.

– Suunnan on muututtava, sillä suomalaiset kaipaavat turvallisuutta ja Suomi kaipaa investointeja ja työtä. Yksi investointipäätöksiin vaikuttava tekijä on turvallinen toimintaympäristö, kuten toimiva poliisi- ja oikeustoimi. Jos niiden henkilöstöleikkaukset jatkuvat, suunta on väärä, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Parasta aikaa laaditaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden strategiaa, jota käsitellään hallitusohjelman välitarkastelussa.

– Jotta sisäinen ja ulkoinen turvallisuus olisi kunnossa, tarvitsemme henkilöstöä sitä toteuttamaan. Poliisitoimi tarvitsee lisää määrärahoja ja lisää henkilöstöä, Fjäder jatkaa.

Taloustutkimus selvitti SPJL:n toimeksiannosta suomalaisten näkemyksiä sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina 30.1.–2.2.2017, ja kysymyksiin vastasi 1009 henkilöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Kommentoi Facebookissa