Suomalaiset sotasankarit puhuivat ”salakieltä” – näin USA huijasi kiinalaisia Korean sodassa

Marttisen miehiin kuuluneet etelänavan valloittaja Antero Havola ja maailmanmestarihiihtäjä Olavi Alakulppi Koreassa.

Marttisen miehiin kuuluneet etelänavan valloittaja Antero Havola ja maailmanmestarihiihtäjä Olavi Alakulppi Koreassa. (Kuva Sissiluutnantti)

Marttisen miehiin kuuluneet Olavi Alakulppi ja Eino Lassila käyttivät navajo-intiaanien keinoa.

SOTAHISTORIA Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin siirtyi useita suomalaisia upseereita välttyäkseen syytteiltä niin sanotussa asekätkentäjutussa.

Joukkoa kutsuttiin ”Marttisen miehiksi”, johtajansa Mannerheim-ristin ritari eversti Alpo Marttisen mukaan. Ensimmäinen sota, johon miehet joutuivat mukaan uudessa univormussaan, oli Korean sota.

Kesäkuun 25. päivänä vuonna 1950 Kim Il Sung oli lähettänyt sotilaansa yli Pohjois- ja Etelä-Korean rajan. Kaksi päivää myöhemmin YK:n turvallisuusneuvosto totesi Pohjois-Korean olevan hyökkääjä, ja Etelä-Koreaa päätettiin auttaa kansainvälisten joukkojen voimin.

YK:n joukkojen ylipäälliköksi nimitettiin amerikkalainen Douglas MacArthur. Amerikkalaisten saapuminen ei pysäyttänyt pohjoisesta vyöryvää kansanarmeijaa, viimein elokuussa eteneminen päättyi kun YK:n joukoilla oli hallussaan vain 145 kilometriä pitkä ja 90 kilometriä leveä kaistale Pusanissa.

Koulutustehtäviä Japanissa

Syyskuun 15. päivä Yhdysvaltain X armeijakunta suoritti maihinnousun Korean niemimaalle. Se eteni vauhdikkaasti, kuukauden kuluttua vallattiin Pohjois-Korean pääkaupunki.

Kun Pohjois-Korean joukot vetäytyivät Jalu-rajajoen yli Kiinaan, aloitti vuorostaan Kiina satojen tuhansien miestensä voimin suurhyökkäyksen, joka pysähtyi vasta tammikuussa 1951. Raja oli siirtynyt jälleen Soulin eteläpuolelle, kunnes YK:n vastahyökkäyksen jälkeen rajalinja tuntui vakiintuvan vanhaan paikkaansa, 38. leveyspiirille.

YK:n joukoissa taisteli 16 maata, amerikkalaisten ja brittien johdolla, jopa Ruotsista oli saapunut 154 henkeä lääkintäyksiköihin. Ja mukana oli tietysti muutama suomalainen.

Marraskuussa 1951 lähtivät Japaniin kouluttajiksi Marttisen miehistä Eino Lassila sekä Erik Patojärvi, joulukuussa saapui Aito Keravuori. Seuraava tulija tammikuussa 1952 oli Olavi Alakulppi, Mannerheim-ristin ritari ja hiihdon maailmanmestari.

Alakulpilla oli ymmärrettävästi ensimmäisen talven aikana erityistehtävänä antaa hiihdon perusopetusta kilpahiihtäjiksi aikoville.

Yhdysvaltoihin siirtyneitä suomalaisia sotasankareita, eversti Alpo Marttinen oven edessä portailla.
Yhdysvaltoihin siirtyneitä suomalaisia sotasankareita, eversti Alpo Marttinen oven edessä portailla. (Kuva Marttisen miehet)

Suruviesti Stalinista

Suomalaisten koulutustehtävät keskeytyivät maaliskuussa 1953, kun he saivat suruviestin Josif Stalinin kuolemasta. Suomalaisten ystäväksi tullut Alakulpin esimies kenraalimajuri Charles Dasher varasi Sendain varuskunnan vierasmajasta tilat ja tarjoilun.

Siellä miehet saattoivat lasin ääressä muistella käytyjä sotia ja menneitä aikoja. Lopputuloksena oli aina sama, Suomi selvisi sittenkin itsenäisenä.

Maaliskuussa Alakulppi ja Lassila saivat myös hälytyksen jälleen taisteluihin, kiinalaiset olivat kahdella armeijakunnallaan iskeneet Etelä-Korean 11. maahanlaskudivisioonan lähes hajalle. Dasher teki vastahyökkäyksen ja käytti suomalaisille tuttua mottitaktiikkaa.

Yksi rykmentti pysäytti vihollisen kärjen etenemisen, kun taas Alakulpin divisioonan päävoimat iskivät armeijakunnan kylkeen. Olavi Alakulpille myönnettiin sotatoimista Bronze Star, pronssitähti.

Suomalainen salakieli

Kenraali Dasher oli lukenut sotahistoriansa. Hän otti Alakulpin ja Lassilan henkilökohtaisiksi avustajikseen. Alakulpin oli oltava taisteluissa aina hänen vierellään divisioonan komentopaikalla. Lassila siirtyi 1. Armeijakunnan yhdysupseeriksi Taeguun, josta lähetettiin laivoista purettavat 24. Divisioonan miehet eteenpäin.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain joukot olivat käyttäneet navajo-intiaaneja lähettämään radiosanomia eteenpäin omalla kielellään. Dasher määräsi Alakulpin lähettämään nyt kaikki joukkojen siirtokäskyt suomenkielisinä Lassilalle, joka vastaavasti raportoi joukkojen liikkeistä suomeksi Alakulpille.

Dasher välttyi vaivalloisilta salakielisanomilta, eivätkä kiinalaiset pystyneet avaamaan viestejä. Aselepo solmittiin heinäkuun 27. päivänä 1953, Alakulppi palasi Kaukoidästä Yhdysvaltoihin vuoden kuluttua.

Olavi Alakulppi koetti myöhemmin saada YK:lta oikeutta myös suomalaisille sodan uhreille. Hän yritti turhaan painostaa YK:n sotarikoskomissiota tutkimaan neuvostopartisaanien suorittamaa naisten ja lasten säälimätöntä teurastamista pienessä Seitajärven kylässä.

  • Teksti perustuu Olavi Alakulpin elämäkertaan ”Sissiluutnantti”. Kirjoittaja on Päivän Lehden päätoimittaja.

Lue myös: Sotasankari ei koskaan unohtanut partisaanien siviiliuhreja

Kommentoi Facebookissa