Sotasankari ei koskaan unohtanut partisaanien siviiliuhreja

Marskin ritari ja maailmanmestari Olavi Alakulppi yritti turhaan saada YK:ta tutkimaan Seitajärven tapahtumat.

Marskin ritari ja maailmanmestari Olavi Alakulppi yritti turhaan saada YK:ta tutkimaan Seitajärven tapahtumat. (Kuva SA-kuva)

– Suku on menettänyt jo liikaa miehiä sodassa, totesi Marskin ritari ja maailmanmestari Olavi Alakulppi.

SOTAHISTORIA Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi voitti hiihdon MM-kultaa Zakopanessa vuonna 1939, taidoista oli hyötyä sissiluutnantin jahdatessa Lapin pahaa-aavistamattomiin siviilikyliin hyökänneitä neuvostopartisaaneja Erillisosasto Saun riveissä. Mannerheim-ristin hän oli saanut 17.7.1942 järjestysnumerolla 72.

Kesällä 1944 Alakulppi joukkoineen ehti ensimmäisenä paikalle Seitajärvelle, jossa häntä kohtasi lohduton näky. Talot oli poltettu ja läheisellä metsäaukiolla painajainen paheni, puolialastomiksi riisutut kyläläiset makasivat liikkumattomina, monet raiskattuina. Nuori Mirja Arajärvi oli ainoa hengissä selvinnyt, pistimien iskuista huolimatta.

Tapaus jäi lähtemättömästi Olavi Alakulpin mieleen. Uskonnollisesta kodista tulevalle nuorukaiselle vaikeinta oli sodan alussa ollut toisen ihmisen ampuminen, nyt hän joutui taistelemaan pahaa vastaan pahalla.

Sota vie uhreja

Partisaanit olivat ampuneet Alakulpin kuorma-autonkuljettajana toimineen Toivo-veljen 4.7.1944, vain muutamaa päivää aikaisemmin Jäämerentiellä. Kun äiti Senja Alakulppi kuuli poikansa kuolleen, oli se hänelle liian raskas isku. Äiti menehtyi vain päivän poikansa jälkeen. Kahden päivän päästä Seitajärvi oli tulessa.

Nuorenparin onnea kesällä 1939, Olavi ja hänen tuleva vaimonsa Eevi.
Nuorenparin onnea kesällä 1939, Olavi ja hänen tuleva vaimonsa Eevi. (Kuva Sissiluutnantti)

Sissiluutnantti itse oli toipunut hieman aikaisemmin rajuissa taisteluissa tapahtuneesta haavoittumisestaan yllättävän hyvin. Mutta sota vei myös uuden uhrin Alakulpin perheestä. Vain hieman ennen talvisotaa oli vietetty häitä Eevi Kinnusen kanssa, esikoispoika Vesa syntyi huhtikuussa 1941 ja Seppo marraskuussa 1943.

Jatkosodan aikana syntynyt Seppo sairastui keuhkokuumeeseen, eikä vaikeissa olosuhteissa saatu sairaalahoitoa. Lapsi menehtyi vain hieman ennen kuin kapteeniksi ylennetty Olavi Alakulppi vapautettiin armeijan palveluksesta.

Ilman isänmaata

Sodan jälkeen Olavi Alakulppi joutui monien muiden upseerien tavoin pidätetyksi punaisen Valtiollisen poliisin toimesta, asekätkennästä epäiltynä. Teeskenneltyään hammassärkyä hän tyrmäsi saattamaan asetetut vartijansa Oulussa ja pakeni Ruotsiin, josta Marttisen miehiksi kutsutun joukon kanssa pakomatka jatkui Yhdysvaltoihin – upseeriksi tähtilipun alle.

Suomalaiset opettivat amerikkalaisille talvisodankäyntiä, Korean sodassa Alakulppi välitti kenraalinsa viestit suomeksi, salakielellä, jota kiinalaiset eivät pystyneet murtamaan.

Muistot Suomesta olivat silti raskaita. Ruotsissa hänen muukalaispassiinsa oli kansallisuudeksi merkitty stateless, isänmaaton. Isänmaalliselle miehelle. Olavi Alakulpista tuli myös Yhdysvaltain hiihtomestari ja hän edusti maata jopa MM-kisoissa – suomalaisena. Tuo rikos on jo vanhentunut.

Alakulppi yritti turhaan saada YK:n sotarikoksia tutkivaa komissiota puuttumaan Seitajärven tapahtumiin. Neuvostoliitto epäili, että Alakulppi ei olisi koskaan ollutkaan Suomen armeijassa, Suomen YK-lähettiläs ei uskaltanut sanoa mitään.

Raskas komennus

USA:n armeijassa Alakulppia kohtasi toinen henkilökohtainen tragedia, odotettu uusi poikavauva syntyi kuolleena. Perheeseen kuuluivat onneksi vielä tytär Marja-Leena sekä poika Vesa, joka päätti hakeutua West Pointin sotilasakatemiaan isän puhuttelusta huolimatta.

– Saat olla kaikkein huonoin oppilas, mutta kahdessa sinun täytyy olla paras. Kestävyydessä ja rohkeudessa.

Vesa Alakulppi kävi Yhdysvalloissa West Pointin sotilasakatemian ja hänestä povattiin ensimmäistä suomalaissyntyistä kenraalia.
Vesa Alakulppi kävi Yhdysvalloissa kuuluisan West Pointin sotilasakatemian. (Kuva Sissiluutnantti)

Vesa Alakulppi täytti isänsä toiveen, nuorukaisesta povattiin jopa ensimmäistä suomalaissyntyistä kenraalia. Mutta raadollinen Vietnamin sota näytti karut kasvonsa. Suojatessaan miestensä vetäytymistä vietkongin hyökkäyksessä Vesa Alakulppi sai kuolettavan osuman toukokuussa 1968.

Saman vuoden alussa eläkkeelle siirtynyt everstiluutnantti Olavi Alakulppi joutui nyt raskaimmalle komennukselleen. Hän nouti nuoren upseerin metalliarkussa ja pitkällä lentomatkalla sai viimein kerrottua rakkaalle pojalleen kaikki ne asiat, jotka olivat jääneet sanomatta.

”Se on hyvä päätös”

Olavi Alakulpin Rovaniemeltä 17.7.1915 alkanut mutkainen tie päättyi hänen nukkuessaan 19.8.1990, sydän sananmukaisesti särkyneenä, vain kuukausi vaimonsa Eevin kuoleman jälkeen.

Mutta jotain Zakopanen vinha viestinviejä, eränkävijä sekä runoilija, partisaanien uhreille oikeutta väsymättömästi hakenut sotilas oli oppinut elämästä.

Kun Vesan poika Kurt kertoi ukilleen varovasti, että aikoi sotilasuran sijaan oopperalaulajaksi, vanha sotasankari yllätti pojanpoikansa.

– Se on hyvä päätös. Alakulpin suku on menettänyt jo liikaa miehiä sodassa.

Partisaanit hyökkäävät Seitajärven kylään

Päivän Lehti julkaisee huomenna itsenäisyyspäivän lukemistona Olavi Alakulpin elämäkerran ”Sissiluutnantti” prologin. Luku kertoo tapahtumasta, jossa kaksi partisaaniosastoa hyökkää Seitajärven nukkuvan kylän kimppuun. Emme julkaise tapauksesta olevaa järkyttävää kuvamateriaalia. Tekstiin voit siirtyä tästä.

Kommentoi Facebookissa