Suomalaiset tyrmäävät eläkkeiden leikkauslistat – työperäinen maahanmuutto jakaa mielipiteet

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta.

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta. (Kuva Fotolia)

Eläkebarometri kysyi mielipiteitä ratkaisuista eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi.

ELÄKKEET Joka toinen suomalainen hyväksyy työperäisen maahanmuuton lisäämisen, jos maamme eläkejärjestelmää pitäisi muuttaa rahoituksen takia. Sen sijaan eläkkeiden leikkaamista suomalaiset vastustavat jyrkästi, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore eläkebarometri.

Lähes kaikki väestöryhmät suhtautuvat kielteisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkejärjestelmän rahoitusta tulisi vahvistaa. Suosituin ratkaisu rahoituksen vahvistamiseksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Keinoa kannattaa täysin tai jossain määrin 52 prosenttia eläkebarometrin vastaajista.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen kuitenkin jakaa suomalaisia vahvasti. Keinoa vastustaa 30 prosenttia. Työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat myönteisesti muita yleisemmin korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, opiskelijat, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä vihreiden kannattajat. Kielteisesti suhtautuvat muita yleisemmin matalasti koulutetut sekä perussuomalaisten kannattajat.

Työperäinen maahanmuutto saa suomalaisilta hyväksynnän myös silloin, kun etsitään parasta vaihtoehtoa eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Maahanmuuttoa pitää parhaimpana ratkaisuna 37 prosenttia.

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta.

– Mutta jos työssä olevan väestön määrä lisääntyy esimerkiksi maahanmuuton kautta, eläkkeiden maksajia tulee yhteiskuntaan lisää ja rahoitukseen kohdistuva paine helpottaa. Muita ratkaisukeinoja rahoituksen vakauttamiseksi voisivat olla eläkemaksujen tai eläkeiän nostaminen, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo.

Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%), n=1003.
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%), n=1003. (Kaavio Eläketurvakeskus)

Työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostaminen onkin toiseksi suosituin ratkaisu eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkemaksujen nostamista kannattaa täysin tai jossain määrin 39 prosenttia eläkebarometrin vastaajista. Maksujen nostamista vastustaa yhtä suuri osa vastaajista. Parhaimpana keinona eläkemaksujen korottamista pitää 30 prosenttia.

Yrittäjät suhtautuvat maksujen nostamiseen muita kriittisemmin. Lähes joka toinen yrittäjä vastustaa keinoa. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat puolestaan kannattavat tätä vaihtoehtoa muita useammin. Parhaimpana vaihtoehtona eläkemaksujen nostamista pitävät perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset.

Eläkeiän nostaminen kävisi 29 prosentille suomalaisista. Parhaimpana ratkaisuna ikärajan nostoa pitää vain 13 prosenttia.

ETK:n johtaja Jaakko Kiander ennustaa, että suomalaisilla on edessään vaikea keskustelu eläkkeiden rahoituksesta.

– Helppoja ratkaisuja meillä ei ole. Etuuksia ei haluta leikata eikä maksujenkaan korottaminen ole suosittua. Niukka enemmistö kannatta maahanmuuton lisäämistä, mutta siihenkin kohdistuu merkittävää vastustusta. Lisäksi on huomioitava maiden välinen kilpailu osaajista, moni muukin länsimaa haluaa lisää työvoimaa.

ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021 ja siihen osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä. Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä.

Lue myös: Eläkevaroilla maksetaan suomalaisten työeläkkeet – kaduntallaajan keskieläke on yli 1 750 euroa kuukaudessa

Kommentoi Facebookissa