TUTKIMUS Suomalaisista 57 prosenttia pitää välttämättömänä, että Venäjä häviää sodan ja joutuu vetäytymään Ukrainasta, kun Ukrainassa käytävässä sodassa aikanaan saavutetaan pysyvä tulitauko tai rauhansopimus, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksissa selvitettiin suomalaisten arvioita siitä, millaisten asioiden ja ehtojen pitäisi toteutua, kun Ukrainassa aikanaan saavutetaan pysyvä tulitauko tai rauhansopimus.
Välttämättöminä enemmistö suomalaisista pitää Venäjän tappion lisäksi seuraavia asioita: ydinaseita ei käytetä (84 %), uhka sodan laajenemisesta muihin maihin väistyy (63 %), sotarikoksiin syyllistyneet saadaan oikeuden eteen (63 %), Ukraina saa takaisin ne alueet, jotka Venäjä valtasi hyökättyään keväällä 2022 (56 %), Ukraina saa kuriin maassa rehottaneen korruption (51 %), Venäjä maksaa korvauksia Ukrainan jälleenrakentamiseksi (51 %) ja Venäjällä tapahtuu vallanvaihdos (51 %).
Enemmistö pitää vähintäänkin tarpeellisena (38 % välttämättömänä ja 42 % tarpeellisena), että Ukraina saa takaisin kaikki Venäjän siltä valtaamat alueet, myös Krimin niemimaan.
– Suomalaiset seisovat hyvin yhtenäisinä Ukrainan takana sodassa Venäjää vastaan. Sodan lopputuloksen lisäksi suomalaisille näyttäisi olevan tärkeämpää sotarikollisten saaminen tuomiolle kuin Venäjän vakaus, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
– Suomalaiset näyttävätkin menettäneen toivonsa nykyiseen Venäjään. Suomalaisten mielestä myös tavalliset venäläiset kantavat ainakin jonkinlaista kollektiivista vastuuta maansa hyökkäyssodasta ja sen jatkumisesta Ukrainassa.
Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista katsoo, että tavalliset venäläiset ovat osaltaan vastuussa hyökkäyssodasta Ukrainaan, koska he eivät nouse vastarintaan sotaa vastaan. Viidesosa (22 %) katsoo, ettei tavallisilta venäläisiltä voida edellyttää vastarintaa sotaa kohtaan.
Suomalaisten käsitykset Venäjästä ovat muuttuneet synkemmiksi sodan edetessä. Lähes kaikki suomalaiset pitävät Venäjää epävakaana ja arvaamattomana (93 %), keskusjohtoisena diktatuurina (92 %), laajentumishaluisena suurvaltana (89 %) ja merkittävänä sotilaallisena uhkana (85 %).
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
Lue myös: Neljä rajanylityspaikkaa Venäjältä suljetaan – ”Pysäytetään laiton maahantulo Suomeen”
Kommentoi Facebookissa